sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Aikaa on taas vierähtänyt ja paljon, ei vaan ole oikein napannut tämä koneella istuminen enää työpäivän jälkeen. Oon pohtinut paljon jatkaako bloggaamista vai ei, mutta mitään päätöstä suuntaan tai toiseen en oo edelleenkään tehnyt. 7 vuotta tuli kesällä täyteen kun blogini Vuodatukseen perustin, että liekö tämä "suhde" nyt on sen takia kriisiytynyt kun tuo 7 vuotta on tullut täyteen. No, eihän tässä nyt naimisissa blogin kanssa sentään olla, mutta välillä tulee fiilis, että aikansa kutakin. Ja kun näitä postauksia jää väliin kun ei jaksa blogata, niin postauksia tulee laittoman pitkiä eikä niitä jaksa kukaan. 

Pukkilan puikkopäivillä tuli jälleen käytyä elokuussa ja kuviakin otettua jokunen, mutta siitä on jo niin kauan, että annetaan olla. Kivaa oli kuten aina. Jaana oli matkaseurana kuten aiemmillakin kerroilla ja Jaanalta sain ihanan synttärilahjan kun ei oltu nähty koko kesänä.

Sitten mulle sattui kotitapaturma elokuun lopulla, vikana lomapäivänä, ensin sinnittelin pari viikkoa töissä, mutta aloin olla niin kipeä, että lopulta hakeuduin lääkärin pakeille. Ensin viikko saikkua, sitten toinen ja vielä kolmas. Nyt pari viikkoa oon taas sinnitellyt töissä, mutta en oo edelleenkään kunnossa. Lampola pitäisi tyhjentää, mutta sekin on odotellut terveempiä päiviä, tuleekohan niitä...Niin ja kerinnät pitäisi aloittaa, ehkä joudun turvautumaan keritsijään. Katju, Liisa ja Mari kävivät sairauslomalaisen arkea piristämässä yhtenä päivänä ja se olikin mieluisa visiitti. Katju oli virkannut aivan ihanan tarvikepussukan johon mahtuu se kaikki oleellinen eli sakset, mittanauha ym. Liisa oli virkannut vähän isomman pussukan joka on myös tosi ihana. Mari oli näperrellyt kauniin kaulaketjun aiemmin saamieni korviksien kaveriksi, mutta kun olomuotoni muisuttaa enempi porsasta kuin naista, niin eihän se mun kaulaan mahtunut. Mari lupasi tehdä uuden pidemmällä ketjulla ja tämän saisin antaa Merille. Kiitos rakkaat ystävät ikimuistoisesta päivästä :) 
 
 
 
Kauan odotettu Burdan käsityöristeily oli 6.-8.10. ja Jaana lähti sinnekin mun hyttikaveriksi. Risteily oli kyllä tosi kiva. Ehkä pienoinen pettymys mulle oli ettei siellä ollutkaan sellaisia työpajoja kuin edellisenä vuonna oli ollut. Olin niin orientoitunut ompelemaan itselleni jotain. Trikoopipon olisi saanut ommella, mutta niitä mulla on jo pari, niin ei ollut tarvetta. Pitäähän sitäkin ohjelmistoa vähän muuttaa ettei sellaiset jotka käyvät joka vuosi tylsisty.
 
Heti kun lähdettiin kongressitilaan näin tuttuja kasvoja. Mari sanoi, että hänellä on mulle jotain...arvasinkin, että saisin nyt kaulaani sopivan ketjun, jee! Sain jopa valita useasta eri vaihtoehdosta mieluisimman. Ja nyt mulla on ihana uusi kaulakoru, kiitos Mari <3
Lankaa oli kivasti tarjolla ja muutama kerä hyttiin asti eksyikin. Ehkä oli ihan hyvä, että ei ollut varaa liikaa törsäillä, muuten en olisi mahtunut kotiovesta enää sisään! Oli kuitenkin kiva hypistellä kaikkia ihanuuksia :)
 
 
 
Kaikki puhuvat tästä ihanasta "etana-langasta", josta mulla ei ollut mitään käsitystä. Oikein kiva näppituntuma, mutta en ostanut...ehkä ensi kerralla.

Iltaisin istuttiin porukalla "kahvilassa" neulomassa ja oli mukavampaa ajanvietettä kuin notkua ravintolassa. Tukholmassa lampsittiin koko päivä lähinnä vanhassa kaupungissa. Kiitos risteilyn järjestäjille ja mukana olleille. Lähtisin uudestaankin!