perjantai 23. lokakuuta 2015

Kello viiden tee

Keskiviikkona Katju oli pyytänyt pienen porukan Teehuoneen avajaisiin ja mulla oli kunnia päästä mukaan. Niinpä matkasin kohti vanhoja kotikontuja, reitti oli tuttu ja olipa kivä päästä vähän tuulettumaan. Johan sitä vallan mökkiintyy jos ei nenäänsä missään näytä. Huvimaja oli kovan työn jälkeen päässyt paraatipaikalle ja siinä se seisoi ylväänä. En ole kauniimpaa huvimajaa nähnyt. Tarjoilut olivat ihanat, teeleipiä ja skonsseja lisukkeineen ja tietysti sitä teetä, eikä mitä tahansa teetä! Aivan ihanaa Kusmin manteliteetä, ihan uusi tuttavuus mulle. Sitä täytyy saada kotiinkin.Viimeistään sitten kun kauppasaarto on purettu. T on asettanut mulle sellaisen, ja onhan se ihan järkevää kun ei tuo olematon palkka meinaa riittää edes pakollisiin menoihin. On mulla viisas mies. Ja hyvä niin, tasapainottaa vähän tämmöistä uuheloa joka kävelee ovia päin.

Kristiinan tunsin tietysti ennestään, Outin olin nähnyt kerran vuosia sitten, Mari, Anu ja Marsu olivat uusia tuttavuuksia, mutta hyvinhän se juttu luisti. Kiitos illan emännälle onnistuneesta illasta ja kiitos tietysti myös koko seurueelle. Ilta oli mitä mainioin. Illan hämärtyessä laitettiin tunnelmavalaistus ja hyvin näki neuloa. Tässä huvimajassa on nimittäin sähkötkin.

4 kommenttia:

  1. Hyvä sinä kun jaksoit tulla! Oli kiva ilta.

    VastaaPoista
  2. Oli mukava tavata! Näkemisiin hieman useammin. Hienot avajaiset.

    VastaaPoista
  3. Kiva kun jaksoit lähteä sieltä kovinkin kaukaa. Ja kiitos kyydistä dösäpysäkille. Näkemisiin piankin;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos vaan itsellenne kaikesta :)

    VastaaPoista