tiistai 8. marraskuuta 2016

Iisakin kirkkoa, Roomaa...mitä näitä nyt on

Tätä mekkoa on virkattu ja purettu ja jälleen virkattu kunnes taas purettu. Kuten otsikko kertoo, niin tätä on tehty pitkään ja hartaasi, vaan eipä sitä kirkkoa eikä Roomaakaan päivässä rakennettu. Aloitin tän muistaakseni elokuussa lomalla. Lanka on Ilun Paksukkista ja neljä vyyhtiä mulla oli jo ennestään kahden vuoden takaa Pukkilan puikkopäiviltä, kaksi vyyhtiä ostin lisää. Virkkasin ylhäältä alas ja pääsin napaan asti kunnes totesin: LANKA EI RIITÄ! Eiiiiiiii! Pura pura pura. Ja mähän purin, hammasta purren. Ostin kaksi vyyhtiä lisää Lentävästä lapasesta ja aloitin uudestaan. Kunnes totesin; tulee liian pieni, rintavarustus lytyssä, virkkuu tönkköä, koukku liian pieni. Puretaanpa taas ja vaihdetaan isompaan koukkuun. Se minä jonka tunnen, olisi tässä kohtaa viskannut langat johonkin näkymättömään paikkaan ja siirtynyt seuraavaan tekeleeseen, vaan ei. Itsekin ihmettelen sitä sisun määrää. Äiti luuli mun tulleen lopultakin hulluksi, onneksi ystävät tukivat. 

Periaatteessa malli on Molla Millsin Virkkuri 3:sta, Matkamiehen paita, mutta ei sitten kuitenkaan. Aloitin kyllä sillä ohjeella, mutta kaksi kertaa aloitettuani ja purettuani totesin, että omasta päästä on jälleen tehtävä. Ohjeen ihme kyllä suurin piirtein ymmärsin, mikä on mun kohdalla jo saavutus sinänsä, mutta kaula-aukosta tuli liian pieni joten mittasin ja laskin silmukat ja sovelsin itselle sopivaksi. Sitten sovitin vähän väliä ja virkkasin. Onhan tässä varmasti parantamisen varaa, mutta ehkä sitten seuraavalla(?) kerralla tulee jo parempi. Mä oon kuitenkin tähän näinkin ihan tyytyväinen. Katjun Vihreän vallankumous antoi mulle tähän lopullisen kipinän, liivimekkoa olin haikaillut jo pitkään, mutta nyt tuli sitten hihallinen versio. Vielä ei ole käyttökokemusta, mutta täytyy sanoa että tykkään tästä. Lankaa oli 800 g ja jokaisesta väristä jäi pienet nöttöset lankaa. Ehkä niistä sais sukkiin vielä varret. Naapurin Ninni toimi assarina ja kävi samalla iltapäiväteellä.
 
 
Lanka: Ilun Paksukkis
Koukku: 3.5

14 kommenttia:

  1. On kyllä niin nätti, että kannatti olla sisukas . Sopii sulle hienosti ja on niin iloisen värinen , tykkään ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos :) Väriä tässä tosiaan on, oikea räsymattomekko, mutta harmaan talven keskellä mä kaipaan värejä. Vaikka käytänhän mä värejä muutenkin, en ole musta-valkoisen ystävä juurikaan.

      Poista
  2. Onpa kyllä hurjan hieno! Kannatti olla sinnikäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kerroksen vaihtokohta hieman kiemurtelee, mutta ei sitä ehkä niin huomaa kun on päällä. Kyllä mä oon tyytyväinen, että sain tän kuitenkin valmiiksi.

      Poista
  3. Ihana , siitä tuli aivan Tosi Ihana !! Sopii sulle ku nakutettu kaikinpuolin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi :) Tuli siitä sopiva kun sovitin alvariinsa ;)

      Poista
  4. Tästä tuli kerrassaan hyvä. Kannatti purkaa ja tehdä uudelleen oman näköiseksi ja kokoiseksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seija :) No eihän tästä ihan täydellistä tullut kaikesta purkamisesta huolimatta, mutta kyllä tää mulle kelpaa. Ainakin mahtuu päälle ;)

      Poista
  5. Nyt kyll hattua nostan ku oot noin sisukas ollut ja hienon mekon sait tehtyä. Hyvä Sinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kukkahattua vai? Hihi! Kiitos kiitos, kyllähän tässä hermot alkoi jo kiristyä monen purkamisen jälkeen, mutta kyllä se sit valmistui sentään.

      Poista
  6. Olet aika sissi. Minä kyllä puran useinkin alkuvaiheessa, mutta navan kohdalla olisin kyllä miettinyt kahdestikin ja varmaan olis homma jäänyt siihen.
    Lopputulos on kuitenkin kaunis ja kaiken vaivan arvoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en mä yleensä oo...tää oli joku poikkeus. Kyllähän se vähän tuskastutti, mutta ajattelin ettei kannata tehdä huonoa kuitenkaan niin vaihtoehdot oli vähissä, oli vaan purettava. Olishan tää valmistunut aikaa sitten jos olisi jäänyt nuo isommat purkuhommat väliin. Kiitos kehuista :)

      Poista