maanantai 30. heinäkuuta 2018

Ensi kertaa Turkissa


Ystäväni on maanitellut mua jo ainakin pari vuotta lähtemään Turkkiin, mutta koska oon ollut tosi vastahankainen asian suhteen, niin enhän mä oo sinne lähtenyt. Pommi- ja terroriuhka kolkuttelee maan suhteen takaraivossa ja ei ole oikeastaan muutenkaan kiinnostanut. Nyt sitten lähdin 1.7. illalla ja olin yöllä perillä, kotiin palasin 6.7. aamuyöllä, eli olin Alanyassa 4 päivää. Ystävälläni on siellä kakkosasunto, niin ei tarvinnut mennä hotelliin. Maanantai oli ihan ok lämpötilan suhteen, mutta viimeisenä päivänä oli kyllä jo läkähdyttävän kuuma, +38 astetta. Eipä täällä kotipuolessakaan ole palelemaan joutunut. Olen enempi viileämmän kelin ystävä. Ei tässä kuumuudessa jaksa tehdä mitään muuta kuin neuloa/virkata...sisätiloissa. Pihakin alkaa näyttää enempi viidakolta kun en jaksa kitkeä rikkaruohoja ja ruohonleikkurikin kuoli viime kesänä.


Ensimmäisenä aamuna kävimme Kale-kukkulalla syömässä perinteisen turkkilaisen aamiaisen. Voi pojat, että siinä olikin syömistä, mutta hyvää oli! Ja maisemat olivat kauniit. Kissoja norkoili lähellä, että josko jotain herkkua sattuisi tipahtamaan maahan...
 
Taksilla lähdimme jyrkkää mäkeä alas kotia kohti ja napsin muutaman kuvan matkan varrella. Vanha linnoitus on upea illalla kun se on valaistu ja näkyy kauas.
 
 



Liikenne Alanyassa oli hurjaa ja jalankulkijalla ei ollut mitään arvoa varsinkaan tietä ylittäessä. Ei edes suojatiellä vihreän valon palaessa ollut turvassa, aina tuli se viitisen autoa päin punaisia ja taksitkin ajoivat yksisuuntaista väärään suuntaan! Tämä katu on tosin pieni sivukatu ja aika hiljainen liikenteestä ("kotikatu").

Toisen kerran vuoristoaamiaiselle menimme eri paikkaan, jossa kyllä oli ihan hyvä ruoka (joskaan ei ihan yhtä monipuolinen) ja mukava henkilökunta, mutta paikka ei ollut niin viihtyisä kuin Kale-kukkulalla. 
Ruoka oli joka paikassa missä söimme todella hyvää ja edullista. Siellä on myös ihana leipomoketju Hanci, joka teki jos vaikka mitä herkkua täytekakuista leipiin. Hancin Baklavaa jäin kaipaamaan. Varsinkin nuo vihertävät pistaasilla täytetyt pallerot olivat herkullisia!
 
 
 

Niin ja lankaakin löytyi! Merino maksoi noin pari euroa/kerä. Ja nuo harmaat olivat samaa luokkaa, himpun verran enemmän, mutta ovatkin suurempia keriä.
Kävimme useammassa paikassa illallisella, mutta Villa Okan oli kyllä ihan paras ruokapaikka, ehkä vähän "tasokkaampi" myös. Siellä kävimme pari kertaa. Tässä mun kanavartaat, toisena iltana erilaisia lihoja, suklaakohokas jäätelöllä ja mansikka Daiquiri. Lurps. Niin ja joka paikassa tuli alkupalana lavash-leipää, tässä on lisäksi valkosipulijuustoleivät, nyt tuli nälkä!




Tässä "viimeinen ateria", hieman on matkaaja nääntynyt kuumuudesta...eipä tullut nälkä kotimatkalla ;)





Ja tässä sitten aamuyön tunteina koneesta napattu kuva. Hieman oli väsynyt olotila kun kone laskeutui 4:35 aamulla Helsinki-Vantaalle. En saanut koneessa tällä kertaa nukuttua yhtään.
Myönnän, Turkki yllätti positiivisesti, voisin mennä uudestaan ja ehkäpä menenkin. En ole koskaan shoppaillut neljän päivän aikana niin paljon. Ostin vaatteita aika tavalla, pari pellavamekkoakin ja jopa kahdet farkut! Nyt en tarvitse vähään aikaan mitään, paitsi tähän ei tietenkään lasketa lankaa ;) Ainoa miinuspuoli oli kova liikenne ja hälinä, en ehkä jaksaisi sellaista meteliä kahta viikkoa, sitä kun on tottunut metsässä asumaan ja elämään ja täällä on niin ihanan rauhallista, kotiin on aina kiva palata

10 kommenttia:

  1. Eikö vain olekkin Turkki mukava paikka lomailla. Ah niitä ruokia ja leivonnaisia, parempia en ole saanut missään. Ostoksetkin ovat melko edullisia, varsinkin turistipaikkojen ulkopuolella. Alanya on kyllä aika iso kaupunki, sinun pitäisi päästä johonkin pienempään paikkaa, kyllä sieltä sitä rauhaa ja hiljaisuuttakin löytyy =) Paras aika matkustaa Turkkiin on syyskuu, pahin kuumuus on väistynyt , mutta illat ovat vielä ihanan lämpimiä, samoin merivesi. Me olemme lähdössä Marmarikseen nyt perjantaina ja onneksi täällä on nyt tullut totuteltua tuohon kuumuuteen valmiiksi. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt täytyy myöntää, että kyllä siellä mukavaa oli, vaikka en olisi uskonut ;) Missään ulkomailla en ole kyllä syönyt niin hyviä leivonnaisia tosiaan. Ostokset oli todella edullisia. Alanya oli tosiaan ihan kaupunki vaikka olin kuvitellut pienemmäksi paikaksi. Ystäväni teki just matkan Alanyasta Marmarikseen ja oli siellä muutaman päivän, en oo vielä kuullut millaista siellä oli. Niin se kuumuus ei ollut varmaan sen takia niin tukalaa kun oli tottunut täällä jo helteeseen, tai en mä siihen varmaan ikinä totu, heh. Oikein ihanaa matkaa teille :)

      Poista
  2. Hienoa, että uskaltauduit matkaan. Varmasti elämys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman vuoden maanittelun jälkeen, hih. Olihan siellä mukavaa ja ihan toisenlaista kuin olin kuvitellut, oon tyytyväinen että uskaltauduin lopulta :)

      Poista
  3. Olipa mukava lukea matkastasi ja nähdä kuvia sieltä. Matkalta hankkimasi pellavamekko (se siis, jonka näin päälläsi) oli tosi kivannäköinen ja -mallinen, ja sopi Sinulle täydellisesti! Olet tehnyt hienoja löytöjä. Ja oi, mitä herkkuja! Niinkuin kyllä Sinunkin luonasi. Hyvä myös, että matka meni turvallisesti.
    Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kiitos, matkaraportti laahasi jäljessä ja vielä on kirittävää muidenkin postauksien kanssa, edelleen...huoh. Piti lauantaina postata, mutta neuloin mieluummin, hihhih! Tein kyllä paljon kivoja löytöjä ja molemmat pellavamekot ovat olleet jo kovassa käytössä, tykkään itsekin. Herkkuja jäin kyllä kaipaamaan! Ehkä uskaltaudun toistekin tuonne lähtemään ;)

      Poista
  4. Testikommentti :D Ei vaan, kiva et oli mukava matka.

    VastaaPoista
  5. Hehheh! No testi on nyt sitten suoritettu, ei tullut ilmoitusta, mutta oli kyllä sähköpostissa ei-tähdellisissä viesteissä. No kait sekin parempi kuin ei mitään... Oli mukava matka, shoppailuhan piristää aina ;)

    VastaaPoista
  6. Oijoi kun tuli Turkkiin ikävä kun tulin tänne blogiin taas. Sinusta ei olekkaan aikoihin kuulunut mitään. Minä laitoin sinulle sähköpostia, toivottavasti huomasit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, sulla taitaa olla Turkkiin ihan krooninen ikävä :) Ei ole kuulunut ei, jotenkin on voimavarat olleet vähissä, ehkä tästä joku päivä reipastun ja bloggaan, parempi kun en lupaa mitään...

      Poista