Äidin ylpeys

Jälleen on vierähtänyt aikaa...joka päivä ajattelen, että huomenna teen päivityksen ja en sit kuitenkaan ehdi! Onhan tässä tietysti kauheasti puuhaa kun kyläpäivätkin lähestyy. Meidän kylällä on joka toinen vuosi Krouvin kyläpäivät ja mä oon siellä kehräämässä. Valmistelut on olleet käynnissä jo jonkin aikaa ja taas uhkaa loppua aika kesken omien tekeleiden kanssa. Pihatöitä täytyisi ehtiä tehdä ja puuhommia, onneks on enää 2 viikkoa töitä ja sit pääsee kauan kaivatulle kesälomalle. Täytyy vielä vähän jaksaa pinnistellä.

Toukokuun lopussa rakas tytärlapsi valmistui lähihoitajaksi ja olihan se valmistujaisjuhla äidille liikuttava tapahtuma. Mun "vauva" on kasvanut nuoreksi aikuiseksi jolla on järki päässä ja jalat maassa. Meri oli toivonut, että leivon mansikkakakun ja viime tingassa tuli lisätoive, pieni voileipäkakku. Joku sanoi, että "kiva idea noi Marianne-rakeet kakkua reunustamassa", just joo, olispa ollut puhe vähän aiemmin...mä reppana pyörittelin sokerimassasta ne pallot...eh. Ruusuja kokeilin tehdä ekan kerran ja kai ne suht koht onnistu, vihreät lehdet on kyllä tehty muotilla ja ne ovat marsipaania. Sokerimassakuorrutus osoittautui hieman haasteelliseksi saada asettumaan kakun päälle ja pientä repeilyäkin pääsi ikävä kyllä tapahtumaan...olis kannattanut ehkä harjoitella aiemmin. Meri kuitenkin oli kakkuun tyytyväinen, niin sehän on pääasia.

Hyvä ystäväni Arja tilasi poikansa valmistujaisjuhliin mansikkakakun ja ison voikkukakun. Että on tässä nyt lähiaikoina kakkuja väännetty ;) Vaikka kivahan niitä on tehdä.

Ja 7.6. oli mun synskät, niin piti taas kakkua vääntää kun Meri ja Ville sanoivat tulevansa kakkukahville. Isoveikka kävi perheineen seuraavana päivänä.Valmistujaiskakkuihin käytin tuoreita joskaan ei kotimaisia mansikoita, oma kakku oli pakastemansuista. Nyt ei hetkeen tule varmaan leivottua mitään ns. isompaa.