tiistai 21. heinäkuuta 2020

Peittoja

2.7. äiti täytti 84 vuotta ja sai tämän virkatun torkkupeiton. Meinasin tehdä vielä yhden raitasarjan, mutta tuo tummanpuhuva punavioletti lanka jolla se piti aloittaa, loppui parin kerroksen jälkeen kesken. Purin sen pois ja virkkasin reunuksen. Vielä ei ole käytössä ollut kun on ollut riittävän lämmin ilmankin. 

Lanka: Gjestal Janne
Koukku: 4
Muuta: 4 kerrosta kutakin väriä

Eräs nuori herra sai myös peiton, tällä kertaa hiukan kesäisemmän. Oli kuulemma mieluisa ja varsinkin nuo reiät joihin hereillä ollessa saa kivasti pienet sormet upotettua ja pidettyä kiinni :D 


Lanka: Hobbii Rainbow 8/8 luomupuuvilla
Koukku: 3.5
Muuta: Suuri isoäidin neliö, 3 krs vuorotellen

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos :) Merin hyvän ystävän vauva, sai alkuvuodesta villapeiton ja lupasin tehdä toisen mikä menisi kesäkeleillä.

      Poista
  2. Mä jo ajattelin, että ei kait vaan Merin . . . no hyvä ettei tärkeä uutinen oo menny ohi korvien.
    Olin Saaressa, on kamalan näköistä nyt ku monet on jo lopettaneet ja lavat yms. roinaa on jäänyt paikalle. SYksyllä pitää kaikki viedä pois, mitään ei saa enää jättää sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo Merin, mutta Meristä tuli kyllä tämän vauvelin kummitäti :)
      Voi voi, on se kurjaa kun ihmiset jättää luontoon jälkiä. Ai näin aikaisin jo lopettavat kesäkauden saaressa, onhan tässä vielä kesää vaikka ja kuinka. Mullakin vasta loma alkaa ensi viikolla.

      Poista
    2. Monet ei enää halunnut tätä kesää olla ku joutuu kuitenki lopettamaan. Kausitelttoja ei enää saa laittaa rannoille vaan keskisaaren kallioille. Ja siis kaikki kama on vietävä pois saaresta. Monta jätelavaa oli jo täyttyny. Toivottavasti henkilökunta sit korjaa lavojen jämät yms pois heti eikä viiden kesän kuluttua. Eihän kukaan itse niitä pohjalautojaan ala kuljettaan edes keruupaikalle, kyllä ne sinne paikoilleen vaan jättävät.

      Poista
    3. No johan on mennyt hankalaksi tuokin. Kummallista touhua, että jos on saanut vuosikymmeniä olla samalla paikalla ja sitten ei enää saakaan olla. Keskisaarelta on kuitenkin matkaa esim. keittiksille ym. Jos miettii miten hidasta siellä henkilökunnan toiminta on monessa asiassa ollut, niin tuskin kovin nopsaan keräävät niitä jäljelle jääneitä romppeitakaan... Harmillista touhua kaikkinensa. Monen "kesämökki" jää nyt sitten enää muistoksi.

      Poista
  3. Onko niitä karitsoja tullut? Kuvia?

    VastaaPoista