perjantai 5. heinäkuuta 2013

Viimeistä viedään!

Tänään on vika lomapäivä, eli maanantaina työt taas kutsuvat. Miten loma meneekin aina niin älyttömän nopsaan! Viime viikolla tuli tehtyä pikku pyrähdyksiä, mutta tämä viikko on mennyt visusti kotona Krouvin kyläpäiviä valmistellessa. Iltaisin oon ollut talkoissa koululla ja päivät väkertänyt kotona kaikenlaista. Viime vuonnahan kyläpäivät jätettiin väliin kun samaan viikonloppuun osui Suviseurat ja ruuhkaa oli riittämiin ilmankin. Mutta nyt siis kyläpäivät taas kutsuvat, jo kymmenennen kerran. Itsellä tosin ei ole vielä niin mones kerta, kun vasta reilu 6 vuotta sitten tänne kylälle muutin. Kyläpäivistä teen oman postauksen tietysti jälkikäteen.

Porvoo on kaunis paikka ihanine kujineen ja pikku puoteineen.


Yhdestä herkkupuodista tarttui mukaan nämä. Merille tuliainen, vaahtokarkkitikkari! Lisäksi ostin purkillisen teetä ja vanhan ajan purkkapalloja.


Piti tietysti käydä Teeteen myymälässä joka on nykyään myös vanhan kaupungin puolella. Eihän se pieni liike ollut sama kuin se entinen iso halli, valinnanvara oli pieni, mutta eipähän uponnut liikaa rahaa ;) Islanninlampaan hahtuva oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus! Lisäksi Sirdarin kierrätyspuuvillaa ja pari kerää Fritidsgarnia Merin tossuihin. Mokomakin tossujen suurkuluttaja! Tänä aamuna olikin varhainen herätys kun piti viedä Meri kentälle, lähti poikaystävänsä kanssa Kreetalle :) Ainoa lomaviikko lapsraukalla ja sekin palkatonta.


Kyllä jotkut osaa ottaa sitten rennosti! Pekka retkottaa usein mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja asennoissa eikä tiedä maailmanmenosta mitään.


Viirulla puolestaan on hyvinkin ahtaat paikat...nukkua nyt pesuvadissa!



Eilen olin äidin kanssa perinteiseen tapaan mansikoita poimimassa. Piti olla vähän viileämpi päivä, mutta ei mennyt kuin hetki kun paarmat alkoivat pörrätä kimpussa...no pistettiin sitten vauhtia eikä kauaa siellä notkuttu. Onhan näitä kiva talvella poimia pakastimesta, vaikka ei ne enää samalle tietenkään maistu.


maanantai 1. heinäkuuta 2013

Matkailu avartaa...

...ainakin lompakkoa! Piti tehdä päivitys jo ennen reissuun lähtöä, mutta jäi kiireessä tekemättä. Parempi siis myöhään kuin ei silloinkaan. Ystävä houkutteli lähtemään äkkilähdölle ja vaikka ensin pistin hanttiin, lähdin sitten lopulta reissuun kun matka oli niin edullinen. Kohde oli Kypros, Pernera. Pieni kylä Protaraksen lähellä. Tekihän se oleilu pitkän työputken jälkeen ihan hyvää.

Näköjään ottamani kuvat ovat jostain syystä aika ruokapainotteisia ;) Aamiaista matkaan ei kuulunut, vaikka saihan sen lisämaksusta halutessaan. Itse kokkailin omat aamupalani ja kyllähän se paistettu muna ja ruisleipä (kotoa mukaan otettu) maistui vasta puristetun appelsiinimehun kera hyvälle. Aamupalan nautin yleensä parvekkeella, joka oli vähän turhankin iso yhden ihmisen tarpeisiin, mutta oliphan kerrankin tilaa kunnolla :)


Näitä oli pakko saada! Tuoreet paistetut maissintähkät...NAM!

 
Ensin oma tekemä fetasalaatti ja sitten ravintolan...kumpikin oli hyvää. Kasvikset on niin ihania, auringossa kunnolla kypsyneitä! Tosin ravintolan annos oli niin valtaisa vadillinen, etten jaksanut syödä salaatista kuin puolet...


Pitaleipää söin yhden kerran, Kreikassa se on mielestäni parempaa, mutta menihän tämäkin. Jälkkäriksi vähän baklavaa ja tuon toisen jälkkärin nimeä en nyt muista. Jano sammui kylmällä kokiksella tietenkin! Vettä tuli juotua 2 litraa päivässä vaikka enemmänkin olisi tietysti pitänyt mennä, mutta tulihan sitä juotua mehua ym. lisäksi.

Matkan ikimuistoisin kokemus oli varmasti Fish spa! Siis yök! Oon aina sanonut, että sellaseen en mene, onhan niitä Suomessakin, mutta niinpä sitten uskaltauduin kokeilemaan vaikka suoraan sanottuna hirvitti! Sanoihan se paikan pitäjä, että eka puoli minuuttia kutittaa, mutta sitten se helpottaa...niin varmaan! Kaikilla muilla on näin kuulemma käynyt, mutta mähän olin taas se poikkeus joka vahvisti säännön. Se 12 minuuttia oli ihan kidutusta! Vaikka ne kalat söivät (kuulemma) ainoastaan kuollutta ihosolukkoa, niin kyllä mä voisin melkein vannoa, että ne yritti syödä mut elävältä!!! Ihan kamala kokemus!


Lopuksi kuva rannalta auringonlaskun aikaan. Lämmintä oli vaikka aurinko painui mailleen. Kuu nousi tuuraamaan aurinkoa. Päivällä +33 ja yöllä +28, että eipä tuo lämpötila oleellisesti laskenut yölläkään.


Ennen tätä matkaa kävin kylässä hyvän ystävän luona ja meidän neulontasessiot venyivät seuraavaan päivään! No aikahan tunnetusti rientää kun on mukavaa...ja Sinikan luona on aina mukavaa :) Ensin söimme ja neuloimme ja sitten taas vähän söimme ja neuloimme...takkatulen ääressä koska päivä oli aika viileä. Sinikan luona tunnetusti syödään useampi kerta...mutta ruokailun aloitimme raclette-grillauksella! Olemme meillä grillanneet Sinikan kanssa raclettea pariin otteeseen ja niin koukkuun ystäväni siihen jäi, että hankki oman grillin ;D Mun piti arvata, että mitä ruokaa on tarjolla, enkä kyllä millään arvannut! Ihmettelin kyllä kun ei ruoan tuoksu tullut vastaan, mutta en silti tajunnut!


Ja vuorokausi olikin aikaa sitten vaihtunut kun lähdin kotiin. Aamupalan siis vielä nautimme yhdessä ja sitten auton nokka suuntasi kohti kotia. Kiitos Sinikka aivan mahtavasta päivästä...ja illasta...ja yöstä...ja aamusta ;D Ja iso kiitos niistä ihanista herkuista, joita ahdoin kitaani!


Meidän pieni Pekka on tänään vuoden. Onneksi olkoon Pekka! Kun tulin kotiin, niin molemmat pojat olivat matkalaukkuni kimpussa, eikä sen purkamisesta meinannut tulla mitään! Varmaan tarkastivat ettei äitsykkä ole tuonut mukanaan lankaa ;)