sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Naistenpäivää

Hyvää naistenpäivää kaikille ihaNAISILLE. Mä oon vaan neulonut ja nauttinut vikasta lomapäivästä, huomenna alkaa taas arkinen uurastus. Ja kun olis kerrankin saanut nukkua aamulla, niin mähän heräsin jo 6:30. Yritin sinnitellä vielä sängyssä ja saada unen päästä kiinni, mut eihän se uni enää tullut kun alkoi herneenkokoiset aivonystyrät jo miettiä yhtä jos toista. Niinpä niin. Ei kun puikkoihin ja neulomaan pipoa valmiiksi. Miten musta tuntuu, että mä just vähän aikaa sitten sanoin, että nyt loppuu harmaus...eh. No eihän se mitään loppunut. Ulkona on sumuinen ja harmaatakin harmaampi sää, niin pitihän sitä teemaa jatkaa sisälläkin, ainakin osittain. Noh, pipo tuli valmiiksi monen murinan saattelemana ja taisi siinä jokunen ruma sanakin ehkä päästä...ohje oli siis niiiiiiin syvältä ja vieläpä poikittain! Vaan enpä kuulemma ollut ainoa joka ohjeen kanssa on saanut tapella. Ostin toisenväriset langat äidin tulevaan joululahjapipoon, vaan enpä taida viitsiä toista moista väkertää. (Joo-o, oon kerrankin ollut fiksu ja edes AIKEISSA aloittaa joululahjojen valmistelut hyvissä ajoin). Neuloin ja purin, neuloin ja purin, meinasin jo heittää sorsaa tai jotain muuta vesilintua, mutta päädyin lopulta soveltamaan. Virheitä ei ehkä huomaa jos ei tarkkaan katso ja muille ei kerrota! Sitä paitsi!

Ohje: Kotiliesi 3/2015, Liehu-pitsipipo
lanka: Teeteen Sara
puikot: 4.5
Ja kun lanka oli niin ihanaa neulottavaa, pääsi puikoille toinenkin harmaus, kuka niitä värejä kaipaa....malli tosin on ihan hieman helpommin tulkittavissa. Neulomista, ihanaa Mokkapuun kahvia kupissa ja itse tehtyä jäätelöä kyytipojaksi. Siinä resepti rentouttavaan sunnuntaipäivään.
Pikku sisustusjuttu vielä tähän loppuun. Kun verhoihin pääsin käsiksi, niin makkarikin sai vihdoin verhot. Nämä on tosin jo 10 vuotta vanhat ja leveämpään ikkunaan alun perin tehty vaan haitanneeko tuo. Mä oon asunut tässä mökissä kohta 8 vuotta ja niin kauan makkarin ikkuna on ollut autio. Ostin tänne muutettaessa olkkariin ja makkariin uudet verhotangot, olkkarin tangot hra X sai paikoilleen, makkarin tanko on odottanut ja odottanut. Olisinhan mä sen itse laittanut jos olisin tiennyt ettei siihen tarvii poraa tms. vimpainta. Ulkoseinä kun oli kyseessä, niin kuvittelin ettei siihen käsipelin mitään ruuvata, vaan nytpä ruuvattiin. Ristipääruuvari ja vähän raakaa voimaa, niin tanko oli paikoillaan. On kyllä ihan eri fiilis kun on verho ikkunassa. Tykkään :)


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Lomailua

Oon ollut tämän viikon lomalla ja miten loma aina meneekin niin älyttömän nopeasti! Tässä on selvästi tapahtunut jokin huutava vääryys...! Ja että lomallako muka ehtii tehdä käsitöitä ja rentoutua, niin varmaan! No oonhan mä vähän ehtinyt neuloakin joo, mutta enempi tässä on päivät vierähtäneet aittaa raivatessa ja juostessa pitkin ja poikin. Keskiviikko oli ainoa päivä joka tuntui lomalta. Käytiin ystävän kanssa Humppilassa vähän shoppailemassa ja syötiin eikä ollut kiire mihinkään. Oon pitkään etsinyt olkkariin uutta kelloa. Vanhasta meni koneisto rikki ja kun se vaihdettiin, vaihtui viisaritkin ja nyt ovat niin samanväriset kuin kellotaulu, että on vaikea yrittää tihrustaa paljonko tiuku repii. Ja mä kun en huolinut mitä vaan kelloa, sen piti olla tietysti mieluisa. Mä olin jo melkein luopunut toivosta, sitten näin tämän ja vieläpä -30 %, no sehän passas mulle! Tässä kellossa oli mun mielestä jotain mystistä, kissa makoilee kirjapinojen päällä, etualalla on joku pallo, melkein tekisi mieli sanoa kristallipallo...taustalla on yötaivas tähtineen ja kissakin näyttää melkein mun Viiru-kissalta.Tahtooko se sanoa, että mun elämä on muuttumassa...no ainakin mä toivon niin.
Ja tulihan shoppaillessa tietysti nälkäkin. Jo toinen pizza lähiaikoina! Mutta tämä pizza se vasta herkullista olikin!Ja kyytipojaksi tietty kokista!
Kirsi oli tilannut aiemmin kaulurin ja sai sen samalla reissulla. Lanka Teeteen Taiga high ja napit ostettu samaisesta lankakaupasta, Hyvinkään Ompelukonekeskuksesta. Siellä on aina niin ystävällinen henkilökunta, että tuntuu kuin menisi ystävän luo kylään.  
Mulla on ollut viime syksystä asti joku uudistumis/sisustamisvimma jota ikävä kyllä rahan puute on hieman rajoittanut.Nyt vihdoin sain olkkariin uudet verhot! Tilasin netistä ja tietysti verhot olivat liian pitkät, mutta pakkohan valmisverhoissa on olla pituutta kun on erikorkuisia asuntoja. Mulla ei ole tällä hetkellä toimivaa konetta, joten kävin ystävän luona lyhentämässä verhot, samalla sain korjattua revenneet farkut. Ja diddididii! Nyt mulla on ihanat uudet verhot olkkarissa! Enää ei puutu kuin olkkarin uusi matto, uusi kattovalaisin, keittiön kattovalaisin ja ja ja ja....!
Jostainhan se uudistuminen on aloitettava, ja nyt kun on alkuun päästy, niin pikkuhiljaa voi muut kohteet uudistua :) Kyllä se aina piristää mieltä kun saa jotain kivaa kotiin.


sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Entinen Martta

Parin viikon sisällä on tapahtunut paljon kaikenlaista enkä oo ehtinyt blogiakaan päivittää. Ihanaa kun on jo maaliskuu! Alkaa olla talvi selätetty ja kun mennään kohti kevättä, niin kyllä se aurinko alkaa tännekin paistaa. Viikolla kypsyi päätös jota oon jo viime vuoden lopulta haudutellut...erotako Martoista vaiko eikö erota. Tuntuu kaikenlaista kokousta ja juoksemista olevan liian moneen suuntaan ja aloin miettiä mistä voisi tinkiä. Vaakakupissa painoi plussat ja miinukset ja summa summarum, Martta-toiminta alkaa olla näin köyhän kukkarolle vähän liikaa. Ensinnäkin vuosimaksu on kivunnut jo 40 euroon, mikä on jo melkoinen summa. Kokoontuminen kolmen viikon välein, jolloin maksetaan kahvimaksu (3.50), alkaa olla jo ihan kahvilahinnoissa. Kuitenkin kun pitäisi olla järjestö jonka tarkoituksena ei varsinaisesti ole kerätä rahaa... Kerran vuodessa myyjäiset joihin oon leiponut + arvontavoitot, niistä tulee yllättävän iso lovi lompakkoon. Eli varmaan pitkälti yli 100 eruoa/vuosi. Hmm...sillä rahalla saisi ostettua aikamoisen kasan lankaa vuodessa! Siispä soitto Martta-liittoon ja asia on pihvi. Olihan se toisaalta vähän haikeaa, mutta aikansa kutakin. Pitää vaan osata luopua sellasesta mikä ei toimi enää omalla kohdalla.

Luulin joulukuussa kiireen keskellä, että kohta kun on tammikuu, niin on aikaa neuloa itselle jotain kivaa...vaan kuinkas sitten kävikään. Pari tossutilausta tuli töistä kun 2 työkaveria jäi eläkkeelle, lisäksi piti tehdä villasaippuat tossujen kaveriksi. Sitten yksi kollega tilasi tossut pojallensa, kokoa 43. Ja olihan siinä sivussa tikuteltava naisten villasukatkin toisaalle. Onneksi ensi viikolla on lomaa niin ehtii tehdä jotain itsellekin...ehkä.
Tossujen luovutuksen yhteydessä mentiin työkaverien kesken pizzalle....nami!
Tein joskus 15 vuotta sitten jäätelökoneella jäätelöä...tai se jäi lähinnä yritykseksi, ei tullut mieluista. Nyt kokeilin tehdä ihan käsivatkaimella ja täytyy sanoa, että hyvää tuli :) Tämä ei kauaa tosin ehtinyt vanhentua pakastimessa...
Rakas ystävä kävi kylässä viime viikolla ja mehän juteltiin tuntikausia ja grillattiin raclette-grillillä. NAM! Tuomisina sain mm. näin ihania ruusuja jotka ovat vieläkin hengissä! Kiitos <3
Perjantaina kävi ystävä kylässä ja sain joululahjan sekä tuliaiset, joita ei ole muistanut tuoda vaikka on täällä käynyt pari kertaa joulun jälkeen ;) Viime kesän ihana Muumi-muki on se joululahja, herkut ovat Dubain tuliaisia...ja siis toi karkkipurkkihan on vielä ihan täynnä...HAHHAHHAAH!
Karkeista lähikuvaa....siis miten kukaan voi tehdä tollasia! Ja huom. nää on käsityönä tehty! Kuvat karkeissa on pienenpientä piperrystä! Tahtoo lisää näitä!!! Kirsiiiiii! Mee äkkiä takas Dubaihin!