Vanha Vanto

On taas pitkä väli postauksissa, mutta tässä nyt on ollut kaikenlaista säätöä, niin en oo jaksanut oikein paneutua tähän blogin päivittämiseen. Mutta koitetaas taas...

18.7.2020 olimme päiväretkellä Naantalissa, Raisiossa ja Nauvossa. Ensin kävimme Naantalissa jonne oli tarkoitus mennä ihan vaan vohvelille. Meri oli kehunut tätä paikkaa ja olihan hyvät vohvelit, vaikkakin tyyriit. No voihan sitä joskus vähän törsästelläkin. Keskimmäisessä kuvassa mun annos. Alin kuva on näkymä merelle kahvilasta otettuna.

Sitten jatkettiin matkaa Raision suuntaan ja kohteena Vanha Vanto, jossa oon halunnut pitkään käydä. Aivan ihana paikka! Sinne on päästävä toistekin. Niin kauniisti vanhan talon huoneet sisustettu, että olisin voinut muuttaa sinne. Ah! 

Ja kuten arvata saattaa mä en sieltä tyhjin käsin päässyt ulos, vaikka ei se kyllä ollut tarkoituskaan :D Tässä mun ostokset. 

Ostin senkkiin ja (lanka)kaappiin uudet vetimet koska osa vanhoista oli mennyt rikki ja olivat muutenkin huonot ja epäkäytännölliset. Nämä nupit on just hyvät. Vaikkakin olivat liian pitkät, mutta saihan ne lyhyemmäksi. Keraaminen astia on Tuias-keramiikan valmistama. Mokkapuu on tuttavani pienpaahtimo Kustavissa, mm. teetä ja kahvia voi myös tilata netistä Mokkapuun sivuilta. Ja Vanha Vanto on osoitteessa: Putiikki Vanha-Vanto, Vantontie 68, 21120 Raisio www.vanhavanto.com

Nauvoon menimme lähinnä syömään ja vähän kiertelemään. Sieltä ei kuvia näköjään ollutkaan. Edit. Olihan sieltä lossimatkan varrelta kuitenkin yksi kuva, vaikka Nauvosta ei muuten kuvia tullut otettua. 

Eteisen remontti

Omassa kodissa on monta kohdetta, jotka kaipaisivat todella päivitystä, mutta kun kaikkea ei pysty tekemään kerralla, niin jostainhan se on aloitettava. Eteinen oli ehkä se vihatuin alue mun mielestä, koska se vaan nyt oli niin luotaan työntävä ja kuitenkin se on aina ensin vastassa kun kotiin tulee. Se vastaanottaa ystävät ja sitä kautta joutuu kulkemaan usein muutenkin, koska vessaan ja saunaan nyt vaan ei pääse muuta kautta. Todella kätevää. Noh, nyt se eteinen vihdoin, reilun 12 vuoden asumisen jälkeen sai väistyä uuden tieltä. Eihän se eteinen mihinkään tietenkään lähtenyt, mutta pinnat menivät vaihtoon ja täytyy kyllä sanoa, että muodonmuutos on valtaisa. 

Ennen ja jälkeen kuvat.

Tää vanha lattia oli aivan hirveä, melkoinen tilkkutäkki! Kun oliskin ollut edes yhdestä laatasta, mutta kun kolmea erilaista eikä mitään logiikkaa, yök! Ja eteinen oli hirveän pimeä, nyt se on niin valoisa että!

Tätä ei jäänyt ikävä!

Yhdessä poistettiin lattialaatat, Tero hoiti sen kovimman homman eli laatoista jääneen saumauslaastin poiston. Seinät ja katto piti pestä kunnolla, mä roikuin jakkaralla ja maalasin katon läpikuultavalla maalilla. Seinät maalattiin yhteispelillä, mä menin edeltä sudin kanssa ja maalasin urat ja Tero tuli telalla perässä ja maalasi paneelien muut osat. 

Sitten oli se pelottavin osuus...uusien laattojen asennus. Kyllä mä oon vesieristänyt ja saumannut, mutta en koskaan laatoittanut. Vähän hirvitti, mutta onneksi isoveikka oli antanut hyvät ohjeet. Tuumasta toimeen ja uutta laattaa lattiaan. Sitten saumaus ja Tero laittoi kaikki listat paikoilleen. Mä olin hanslankarina pitelemässä kiinni milloin mistäkin tarvitsi. 

Lattialaatat läheltä.

Täytyy kyllä vähän ylpeänäkin todeta, että tästä tuli tosi kiva, hyvä me! Vanhaa ei jäänyt ikävä ja onneksi se ei enää palaa. Tässä vähän aikaa sitten makkari sai uuden maalipinnan ja olkkari on sitten varmaan seuraava...kunhan tulee taas inspis. Että tämmöstä käsityötä tällä kertaa :)

Huono päivä

Tiedättehän tunteen kun joskus mikään ei tunnu luonnistuvan, täällä oli tänään sellainen päivä. Muutenkin oli olotila surkea mm. huonosti nukutun yön jälkeen, niin sitten piti vielä sattua hyvin ikävä episodi. Otin Viirun lelun ja ajattelin vähän leikittää poikaa...se oli virhe. Viiru hyppäsi apupöydältä jakkaralle kuten niin usein ennenkin...oli vissiin niin innoissaan kepin nokassa killuvasta tirpuesta ettei reppana huomannut miten sinne jakkaralle astui. Jakkaran keskellä on suurehko pyöreä reikä (eikä sellainen mitä yleensä jakkaroissa, kapeampi suorakaiteen muotoinen aukko) ja Viirun oikea takakoipi luiskahti aukkoon ja muu kissa olikin jo alhaalla, siinä se killui ja huusi. Minä sitten koppasin rääkyvän kissan samoin tein syliin, sillä seurauksella että hätääntynyt katti tikkasi mua kahteen sormeen (ylähammas keskisormeen ja alahammas etusormeen). No ei siitä verta tullut kuin pari tippaa, eikä iskenyt naskaleitaan kovin syvälle, mutta ainahan eläimen puremassa on 99 % riski tulehtua. Että täällä nyt sitten odotellaan verenmyrkytystä. Ja kun en tiedä onko Tetanuskaan enää voimassa. Viimeksi sain buusterista sellaisen reaktion, että nyt musta pitää tutkia vasta-aineet, voiko vielä rokottaa vai ei. Että pitikin just nyt sattua. Ensin säikähdin hirveästi, että Viirun koipi on varmaan murtunut kun linkkasi, mutta nyt tuo näyttää jo lähes normaalilta. Kovasti on nukkunut tänään, että varmasti säikähti ja stressasi sekä väsähti, mutta onhan ressukalla saattanut olla kipujakin. Soitin eläinlääkärille joka pyysi seuramaan, mutta ei tässä nyt onneksi eläinlääkäriä tarvittu, selvittiin molemmat lähes säikähdyksellä. Jospa se viikatemieskään ei vielä tänne ehtisi...

Ja sitten muihin asioihin. Multa tilattiin kesällä häälahjaksi huovutettu laukku ja tossut hääparille. Nyt samasta porukasta tilattiin eläköitymislahjaksi laukku ja tossut. Ja hakija kysyi tänään, olisko mulla ollut vielä jotain käsityötä jemmassa minkä voisin myydä, heh. No eipä ollut.

Viikko sitten Lankamaailman blogimiitissä oli mielenkiintoista asiaa väreistä ja niinpä mä sen innoittamana sunnuntaina tein vähän muutoksia kotona. Mulla oli aiemmin punaiset tulppaaniverhot makkarissa ja ne saivat siirtyä työhuoneeseen. Punainen väri kun kuulemma antaa virtaa, niin työhuoneessahan sitä tarvitaan! Makkariin pääsi varastosta vanhat verhot, jotka pesin ja lyhensin. Nehän sopikin oikein hyvin mun makkarin muihin valkoisiin elementteihin, mm. pöytävalaisimiin.

Kyllä pienilläkin muutoksilla saa ihan uuden ilmeen.

Toissa iltana ulkona näytti mystiseltä, koko tienoo värjäytyi vaaleanpunaiseksi. Kun katsoin ikkunasta pihalle, niin maakin näytti vaaleanpunaiselta. Piti sitä mennä sitten ihan pihalle ihmettelemään.Ihan kuin taivas olisi tulessa!

Älä tule paha päivä huomenna, tule hyvä päivä.

Naistenpäivää

Hyvää naistenpäivää kaikille ihaNAISILLE. Mä oon vaan neulonut ja nauttinut vikasta lomapäivästä, huomenna alkaa taas arkinen uurastus. Ja kun olis kerrankin saanut nukkua aamulla, niin mähän heräsin jo 6:30. Yritin sinnitellä vielä sängyssä ja saada unen päästä kiinni, mut eihän se uni enää tullut kun alkoi herneenkokoiset aivonystyrät jo miettiä yhtä jos toista. Niinpä niin. Ei kun puikkoihin ja neulomaan pipoa valmiiksi. Miten musta tuntuu, että mä just vähän aikaa sitten sanoin, että nyt loppuu harmaus...eh. No eihän se mitään loppunut. Ulkona on sumuinen ja harmaatakin harmaampi sää, niin pitihän sitä teemaa jatkaa sisälläkin, ainakin osittain. Noh, pipo tuli valmiiksi monen murinan saattelemana ja taisi siinä jokunen ruma sanakin ehkä päästä...ohje oli siis niiiiiiin syvältä ja vieläpä poikittain! Vaan enpä kuulemma ollut ainoa joka ohjeen kanssa on saanut tapella. Ostin toisenväriset langat äidin tulevaan joululahjapipoon, vaan enpä taida viitsiä toista moista väkertää. (Joo-o, oon kerrankin ollut fiksu ja edes AIKEISSA aloittaa joululahjojen valmistelut hyvissä ajoin). Neuloin ja purin, neuloin ja purin, meinasin jo heittää sorsaa tai jotain muuta vesilintua, mutta päädyin lopulta soveltamaan. Virheitä ei ehkä huomaa jos ei tarkkaan katso ja muille ei kerrota! Sitä paitsi!

Ohje: Kotiliesi 3/2015, Liehu-pitsipipo
lanka: Teeteen Sara
puikot: 4.5

Ja kun lanka oli niin ihanaa neulottavaa, pääsi puikoille toinenkin harmaus, kuka niitä värejä kaipaa....malli tosin on ihan hieman helpommin tulkittavissa. Neulomista, ihanaa Mokkapuun kahvia kupissa ja itse tehtyä jäätelöä kyytipojaksi. Siinä resepti rentouttavaan sunnuntaipäivään.

Pikku sisustusjuttu vielä tähän loppuun. Kun verhoihin pääsin käsiksi, niin makkarikin sai vihdoin verhot. Nämä on tosin jo 10 vuotta vanhat ja leveämpään ikkunaan alun perin tehty vaan haitanneeko tuo. Mä oon asunut tässä mökissä kohta 8 vuotta ja niin kauan makkarin ikkuna on ollut autio. Ostin tänne muutettaessa olkkariin ja makkariin uudet verhotangot, olkkarin tangot hra X sai paikoilleen, makkarin tanko on odottanut ja odottanut. Olisinhan mä sen itse laittanut jos olisin tiennyt ettei siihen tarvii poraa tms. vimpainta. Ulkoseinä kun oli kyseessä, niin kuvittelin ettei siihen käsipelin mitään ruuvata, vaan nytpä ruuvattiin. Ristipääruuvari ja vähän raakaa voimaa, niin tanko oli paikoillaan. On kyllä ihan eri fiilis kun on verho ikkunassa. Tykkään :)

Lomailua

Oon ollut tämän viikon lomalla ja miten loma aina meneekin niin älyttömän nopeasti! Tässä on selvästi tapahtunut jokin huutava vääryys...! Ja että lomallako muka ehtii tehdä käsitöitä ja rentoutua, niin varmaan! No oonhan mä vähän ehtinyt neuloakin joo, mutta enempi tässä on päivät vierähtäneet aittaa raivatessa ja juostessa pitkin ja poikin. Keskiviikko oli ainoa päivä joka tuntui lomalta. Käytiin ystävän kanssa Humppilassa vähän shoppailemassa ja syötiin eikä ollut kiire mihinkään. Oon pitkään etsinyt olkkariin uutta kelloa. Vanhasta meni koneisto rikki ja kun se vaihdettiin, vaihtui viisaritkin ja nyt ovat niin samanväriset kuin kellotaulu, että on vaikea yrittää tihrustaa paljonko tiuku repii. Ja mä kun en huolinut mitä vaan kelloa, sen piti olla tietysti mieluisa. Mä olin jo melkein luopunut toivosta, sitten näin tämän ja vieläpä -30 %, no sehän passas mulle! Tässä kellossa oli mun mielestä jotain mystistä, kissa makoilee kirjapinojen päällä, etualalla on joku pallo, melkein tekisi mieli sanoa kristallipallo...taustalla on yötaivas tähtineen ja kissakin näyttää melkein mun Viiru-kissalta.Tahtooko se sanoa, että mun elämä on muuttumassa...no ainakin mä toivon niin.

Ja tulihan shoppaillessa tietysti nälkäkin. Jo toinen pizza lähiaikoina! Mutta tämä pizza se vasta herkullista olikin!Ja kyytipojaksi tietty kokista!

Kirsi oli tilannut aiemmin kaulurin ja sai sen samalla reissulla. Lanka Teeteen Taiga high ja napit ostettu samaisesta lankakaupasta, Hyvinkään Ompelukonekeskuksesta. Siellä on aina niin ystävällinen henkilökunta, että tuntuu kuin menisi ystävän luo kylään.  

Mulla on ollut viime syksystä asti joku uudistumis/sisustamisvimma jota ikävä kyllä rahan puute on hieman rajoittanut.Nyt vihdoin sain olkkariin uudet verhot! Tilasin netistä ja tietysti verhot olivat liian pitkät, mutta pakkohan valmisverhoissa on olla pituutta kun on erikorkuisia asuntoja. Mulla ei ole tällä hetkellä toimivaa konetta, joten kävin ystävän luona lyhentämässä verhot, samalla sain korjattua revenneet farkut. Ja diddididii! Nyt mulla on ihanat uudet verhot olkkarissa! Enää ei puutu kuin olkkarin uusi matto, uusi kattovalaisin, keittiön kattovalaisin ja ja ja ja....!

Jostainhan se uudistuminen on aloitettava, ja nyt kun on alkuun päästy, niin pikkuhiljaa voi muut kohteet uudistua :) Kyllä se aina piristää mieltä kun saa jotain kivaa kotiin.