torstai 26. syyskuuta 2013

Syyskuun SNY-paketti

Jihuu, mullekin tuli vihdoin eka SNY-paketti, joka tosin tuli enkeliltä, koska oma alkuperäinen SNY:ni jätti leikin kesken kuten aiemmin jo mainitsin. Sain siis uuden parin, mutta tämä syyskuun paketti tuli enkeli-SNY:ltä. Eilen tuli pakettikortti mutten jaksanut lähteä postiin, joten hain sen nyt. Paketista löytyi aivan ihana sydänkynttilä, joka on kotimainen (Karoliinan kynttilä) ja pääseekin heti käyttöön, suloinen enkelikortti, ihana Pandan iso lakupussi, lurps ja vielä Regian Fantastico-sukkalankaa, tätä en ole ennen neulonut ja varmaan ihan mukava tuttavuus. Kiitos paljon! Onneksi on enkeleitä :)


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kortti SNY:ltä!

Jee, mäkin sain vihdoin postia SNY:ltä, joka tosin vaihtui, mutta varmaan parempi niin mun kannalta. Oon siis jälleen mukana syksyn Salainen neuleystävä -ringissä ja mulle kävi niin ikävästi, että en koskaan saanut edes sitä ensimmäistä yhteydenottoa SNY:ltä (korttia) saati sitten pakettia. Jostain syystä hän päätti jättää leikin kesken ennen kuin se kunnolla pääsi alkamaankaan. Kurjaa kun ihmiset ei sitoudu tällaisiin vaikka sitä kuinka painotetaan säännöissä, sitten viattomat saavat tietysti kärsiä toisten piittaamattomuudesta. Väkisin tuli vähän sellainen fiilis, että oliko mussa jotain vikaa kun ystäväni ei halunnut mulle lähettää mitään. No, en tiedä mistä tämä johtui, mutta aika valju tunne tuli. Joka tapauksessa emo järjesti asian ja mulla on nyt uusi ystävä ja häneltä sain aivan ihanan kissakortin ja teepusseja! Kiitos kovasti. Piristi kummasti mieltä :) Syyskuun paketin saan sitten tietääkseni "pelastavalta enkeliltä", jänskää! On kivaa kun on jotain mitä odottaa!

Kortin kissa näyttää ihan mun Pekka-kissalta :)


tiistai 3. syyskuuta 2013

Onni-poika

Tässä poseeraa Suomenlammaskaritsa Onni, ikää kohta 5 kk. Onni on tosi suloinen ja kesy, tulee välittömästi rapsutuksia kerjäämään kun menen pässilään. Kaikkia lampaita kun ei voi pitää niin osa on myytävä. Toivottavasti Onni löytää hyvän kodin, ei näin kivaa kaveria laittaisi mielellään pakastimeen...

Onneksi nämä ihanat kaverit tuovat paljon iloa elämään. Sunnuntaina koin taas surun hetkiä... Onnin Maija-sisko menehtyi :(  Uuhet ja karitsat tulivat viikkoa aiemmin kesälaitumilta kotiin ja kahtena viimeisenä päivänä olivat saaneet reilusti kauraa ja sain tietää tämän vähän turhan myöhään. Lampaat kestävät huonosti äkkinäisiä ruokavalion muutoksia ja varsinkin iso annos kauraa pysäyttää herkästi mahan toiminnan. Niin kävi sitten Maijalle, eläinlääkärinkään toimet eivät Maijaa pelastaneet. Mutta onni onnettomuudessa, että vain yhdelle kävi niin, tilanne voisi olla se, että kaikki viisi olisivat olleet kuoleman kielissä...se suru olisi ollut jo liikaa kestettäväksi. Pari päivää tässä on mennyt itkua tihrustaessa, nyt alkaa onneksi jo vähän helpottaa.

Onni-lammas poseeraa :)