Helmi muutti meille

Aina vaan se viime kesä jatkuu, mutta onneks tässä alkuvuodessa ei ole ollut mitään tapahtumia, niin ehkä saan tän vielä ajan tasalle, haha!

Viime kesänä kun ei tullut astutuksesta huolimatta karitsoja, niin hain sitten pienen tytön Somerolta samasta paikasta josta Lempi ja Maija on haettu, Urpolan tila. Tässä on Helmi, aivan ihana tyttönen! (Myös luonteeltaan).

Ja samalla ostin tilalta heidän puodistaan Kainuunharmaan villalankaa, joista olin jo suunnitellut tikuttelevani toisen villatakin. 

Ja tämmöinen takki siitä valmistui, tästä tuli sitten vähän turhan kittana...huoh. Laihempia aikoja odotellessa. Kuva ei kyllä ole kovin hyvä, pitäisi ottaa aina päivänvalolla nämä kuvat, niin väritkin näkyisivät oikein. Villapesutakin ohjeella tämäkin, mutta en tehnyt pintaneuletta vaan sileää.

Tämä ensimmäinen villatakki oli oman harmaksen Alisan villasta teetetystä langasta. Ja laadunvalvoja tietysti paikalla. Tämä on villapesuohjelman takki ja siitä tuli turhan reilu, samanmoinen on puikoilla ja valmistuu jossain kohtaa, nyt on muita hommia mm. Merin tilaamat villahousut ym. 

KIP

Ystävät halusivat ostaa multa lähilankaa ja sitten päätettiinkin pitää pienimuotoinen KIP-päivä meillä 13.6. Ensin juotiin teetä, syötiin kinkkupiirasta ja Pavlovaa (joka oli rumasti vaan pellin päällä kun ei mahtunut mihinkään tarjoiluastiaan), sen jälkeen istuskeltiin hetki pihalla käsitöimässä. Kiva kun kävitte. Olisitte saaneet vähän kauemminkin viipyä :) 

Tämä kuva jäi vahingossa pois, lisäänpä sen nyt tänne. Näin ihanat tuomiset mä sain! Kiitos :)

Kamala risukasa näkyy tuossa takana, olishan täällä tätä työsarkaa aina ja eihän se omakotitalossa koskaan lopu, mutta vaikka risuja on hävitetty, niin tuntuu ettei ne koskaan lopu. Vielä pitäisi monta isoa kuusta ja mäntyä laittaa nurin, mutta ehkä sen jälkeen risusavotta ainakin vähenee...sitä odotellessa. Mä virkkaan äidin synttäripeittoa tuossa kuvassa. Että todistettavasti mäkin tein jotain ;)

Nämä suloiset tyypit olivat myös mukana. 

Loppuvuoden 2019 riennot

Meillä täällä Lopella on aivan ihana tila jossa on mm. alpakoita, lampaita, kaneja ja kyyttöjä sekä tilapuoti josta voi ostaa ihania käsitöitä sekä tietysti lankaa. Tilan nimi on Suvitien kotieläintila. Olin aiemmin neulonut heidän 100 % alpakkalangasta, joka kehrätään Ruukin kehräämöllä, kämmekkäät jotka ovat todella pehmeät ja lämpöiset. Nyt piti päästä ihan paikan päälle hypistelemään lankoja ja samalla saatiin pieni eläinkierros joka oli kiva. 

Alpakat vähän ujostelivat, mutta suloiset pässit tulivat iloisesti tervehtimään meitä. Kyllä ne olivatkin ihania. 

Kanit olivat myös niin lutusia! 

Täytyypä poiketa toistekin. Tässä mun ostokset ja ne mainitsemani kämmekkäät jotka ovat jo aiemmin valmistuneet. 

30.11. oli Riihimäessä Pienen nappipuodin pikkujoulut ja se oli mukava illanvietto. Siitä näköjään oon ottanut vaan yhden kuvan. Kiitos Sanna kun järjestit tämän meille :) 

11.11. olin ystävien kutsumana Klaukkalassa Cafe Kirjavassa (aiemmin Koto-kenkä ja sittemmin Koto-kahvila) jossa meillä oli ihanat herkut. Kiitos rakkaat ihanasta illasta ja luksuksesta arjen keskellä. 

14.11. olin Riihimäen Kerhotalon perinteisissä joulumyyjäisissä ja tässä mun sekalainen myyntipöytä. 

Nyt taitaa olla viime vuosi vihdoin koluttu läpi ja seuraavaksi pääsen postauksissa tämän vuoden puolelle. Eipä tässä mitään ihmeellistä ole kyllä tapahtunut koska korona, joitakin menoja peruuntunut sen takia, mutta on täällä käsitöitä tehty eikä ihan neljän seinän sisälle lukkiuduttu. Kun teen töitä normaalistikin kaiket päivät kotona, enkä koronan takia etänä, niin johan sitä tulisi hulluksi jos ei mihinkään pääsisi. Muutamia kyläreissuja ym. on tehty ja onhan täällä nyt vihdoin kevään ja kesän koitettua pihahommia vaikka muille jakaa. 

Maija ja Lempi

Saaristoreissulta kotiin päin tultaessa oli matkan varrella lammastila johon poikkesimme. Tila on Urpolan tila Somerolla. Mulla ei ole tullut omia karitsoja pariin vuoteen ja oon haaveillut vaan karitsoista...siitä se ajatus sitten lähti. Pitihän lammastilalla käydä kavereita moikkaamassa. Maija tuli siihen aidan viereen notkumaan eikä lähtenyt mihinkään vaikka muu lauma lähti kauemmas, sydänhän siinä suli. Maija heilutti häntää ja nautti rapsutuksista. Siltä seisomalta tehtiin osto/myyntisopimus ja vielä Maijalle kaveri. Maija on Suomenlammas ja Lempi Kainuunharmas. Sitten vaan piti odottaa, että saan tytöt kotiin. Naapurin kanssa haettiin tytöt heidän autolla 26.6.

Mää oon Maija.

Lempi on harmaa ja Maija ruskea.

Ihmettelin korvamerkkien paikkaa, roikkuivat kovin alhaalla kuin korvikset, me ollaan Merin kanssa laitettu omille karitsoille ne ylemmäs, etteivät jäisi niin herkästi kiinni mihinkään. Ei mennyt kovin kauaa kun Maija jäi korvamerkistä kiinni aitaan. Koko korva halkesi ja näillä keleillä voi arvata kuinka käy. Korva tulehtui ja siihen kasvoi paise ja sitten tarvittiin eläinlääkäriä. Onneksi meillä on niin mukava ja asiantunteva eläinlääkäri. Soitto vaan ja hän laittoi antibiootit ruiskuun ja kävin ne hakemassa, lisäksi haavaan suihkutettavaa ainetta. Ehjää korvasta ei tietenkään enää tule, mutta Maija sai lääkkeet ja on kunnossa.


Muu lauma oli aluksi kovasti sitä mieltä, että nämä uudet tulokkaat ovat väärällä reviirillä ja puskeminen oli alkuun hyvin voimakasta, mutta niinhän se aina menee. Nyt alkavat olla jo samaa porukkaa.

Kukas sää oot!

Maijalla ja Lempillä on niin ihanat turkit! Näistä tulee mulle jotain kivaa kunhan ekan kerran keritään villat :)

Mun elämänlaatu parani huomattavasti näiden palleroiden myötä, tuovat niin paljon iloa mun elämään :)

Neuleretriitti 8.-9.9.

Anu, Katju, Liisa ja Mari olivat keväällä vuokranneet mökin Mikkelistä (muistaakseni) ja olivat siellä viettämässä viikonloppua neuleretriitin merkeissä. Mä sanoin Katjun kanssa jutellessa, että miksi te sinne asti lähditte, olisitte tulleet tänne mun luo; täähän on vähän niinku mökki eikä tarvitse edes vuokraa maksaa. Katju sanoi, että no syksyllä me sitten tullaan sinne ja siitä se ajatus sitten lähti. Hassua miten asiat vaan tapahtuu :) Mä olin just toivonutkin, että ystäviä tulisi enempi kylään ja ihan yökylään myös. Muutamassa tunnissa se aika hurahtaa niin äkkiä eikä ehdi tehdä paljon mitään. Vaikka äkkiähän se nytkin hurahti. Tässä tytöt tulossa autolla.

Mehän aloitettiin tietysti kuoharilla ja voileipäkakulla.

Tytöt toivat mukanaan melkoisen määrän tuomisia ja olin aivan myyty! Anun virkkaama suloinen kissa-patalappu, Katjun värjäämä gimalle-sukkalankku, Liisan virkkaama kukkaro/pussukka ja Marin tekemät aina niin ihanat korut ja silmukkamerkit. Kuoharia, suklaata, lakua ym. ja langat kesämekkoon! Mä olin tilannut ne, mutta sainkin ne sitten tuomisiksi! Voi että mikä runsauden sarvi, kiitos :D Niin ja kaunis kukka emalimukissa vielä!

Sitten me lähdettiin pihalle maalaamaan sukkalankkuja, se oli kivaa. Mä laitoin ensin lohen savustumaan ja maalasin sitten. Katju oli hommannut kaikki tarvikkeet meille. Liisan lankusta tuli syötävän ihana, kuin kesäinen marjahillo. Omaani en ollut ihan tyytyväinen, mutta voihan siitä ihan kivannäköistä jälkeä silti tulla.

 

Syötiin savulohta, perunoita mun perunapenkistä ja salaattia. Jälkkäriksi oli mansikkatäytekakkua. Yöpalaakin piti tehdä, mutta ei kuulemma mahtunut enää mitään pinkeisiin vatsoihin, paitsi ehkä vähän suklaata. 

Mehän tietysti neulottiin myöhään yöhön, noin kahteen asti ;) Aamulla jo maistui aamiainen. Lounaaksi oli pizzaa.

Välillä tietysti käytiin lampaita rapsuttelemassa ja tässä Katjun ottama hyvä kuva pojista. Lupu (musta) ja Hupu, oikealla näkyy vain vähän Tupun turkkia.

Viiru oli mielissään kun oli niin monta paijaamassa ;) Lopun päivästä makoili saunassa lauteilla, että vissiin vaati kuitenkin veronsa olla niin seurallinen, hihhih!

Toivottavasti tästä ei nyt jäänyt mitään kovin oleellista pois. Aikaa on vierähtänyt jo yli kuukausi, niin ei kaikkea ehkä enää muista. Kivaa meillä oli ja tästä tehdään taatusti perinne! 

Pari postausta olisi taas rästissä, täällä kun on niin paljon pihahommia, niin ei jouda työpäivän jälkeen juuri koneella istua eikä aina jaksa vaikka joutaisikin. Ensi viikolla on vaan ma-ti töitä ja sitten loppuviikko lomaa, jee! Että jospa ne rästit sitten saisi kuitattua, mutta mitään en lupaa enkä vanno.

Lomalla

Viime postauksesta on aikaa ja oon potenut vähän huonoa omaatuntoakin asiasta. Vaikka ehkä turhaan siinä mielessä, että ei näitä mun jorinoita moni edes lue. Päässä on risteillyt monenlaista ajatusta blogin tulevaisuudesta, jatkaako vaiko ei. Tuntuu välillä niin työläältä tämä päivittäminen. Työpäivän kun istuu koneella, niin ei oikein innosta enää vapaa-ajalla näpytellä ja aikaahan tämä vie kaikelta muulta. Toistaiseksi oon päätynyt siihen, että jatkan...ehkä...mutta harvemmin, postaan kun se tuntuu mielekkäältä. En ota paineita siitä, että toiset päivittävät monta kertaa viikossa, eihän tämän ole tarkoitus olla pakkopullaa vaan mukavaa tekemistä. Vaan kun sitä mukavaa tekemistä on niin paljon muutakin. 

Kesä on vierähtänyt äkkiä ja lähenee jo loppuaan, voi mikä surku. Ehkä mun kesä meni lähinnä lomaa odotellessa ja olin niin uupunut töiden osalta, että alkuloma on mennyt ihan vaan rentoutuessa ja tehdessä mukavia asioita kuten neuloen. Tästä tulee nyt vähän isompi postaus ja seuraavan ajankohdasta ei kukaan tiedä. Se voi tulla äkkiäkin, tai sitten ei. 
 
Heinäkuun alun mua työllisti äitini 80-vuotispäivät. Leivoin kaikki voileipäkakut ja täytekakut. No nyt ei tarvii taas viiteen vuoteen riehua noin paljon ;) Tässä vain kakuista ne ensimmäiset valmistuneet.

Karitsojakin syntyi, pässikolmoset, joiden synnytys oli vaikea ja jouduin pyytämään ystävää matkan takaa hätiin. Hän saapui viime tingassa ja kaikki kolme + emä jäivät henkiin ja voivat edelleen hyvin. On pitänyt kolmosista ottaa kuvia, mutta enpä ole saanut aikaiseksi. Tosin nythän ne vasta alkaa olla mun mielestä parhaimmillaan kun ovat vähän kasvaneet. Tee sai nimetä ne, kuten viime kesänkin pässikaksoset Uskon ja Toivon, näistä tuli Tupu, Hupu ja Lupu. Tässä ainoastaan Tupusta onnistunut kuva ihan pienenä.

Katju ja Liisa kävivät pässyköitä katsomassa kun olivat neljän päivän ikäisiä ja olipa meillä mukava ilta. Katju toi suussa sulavia fudgeja ja Liisa keittiöliinan joka on niin kaunis.

 

Miina ja Maisa ovat kasvaneet jo hurjasti. On ne vaan niin suloiset! Tässä ne pötköttelee päiväunilla yhdessä. 

Kesäkuun alussa aloitin neulomaan bambulangasta kesäpuseroa ja se onnistuikin kohtalaisen hyvin, mutta päällä osoittautui aivan liian löysäksi. Heti ensimetreillä venähti aika tavalla. Voi mikä pettymys. Nyt siihen on virkattu reunukset, saas nähdä miten käyttäytyy...voihan sitä kotona pitää jos ei muuten.

lanka: Bommix bamboo
malli: Hempukka 
Tosin Hempukkaa tässä on vain alkusilmukat ja raglan-lisäykset, en tehnyt edes lyhennettyjä kerroksia. 

Katju pyysi mua yllättäen mukaansa Tallinnaan päiväristeilylle ja lähdinhän mä mukaan kun ei muitakaan lomasuunnitelmia ollut. Sattuikin tosi lämmin päivä ja meillä oli oikein kiva reissu. Karnaluksissa käytiin, siellä ei ole tullutkaan käytyä pitkään aikaan. Ostin vaan 3 metriä kangasta ja muutaman kerän Vironvillaa tossutarpeiksi. Syömässä käytiin Vana Villemi pubissa ja ruoka oli todella hyvää ja edullista. Eturuoaksi söin broileria ja jälkkäriksi ihana jätskiannos, koko ruoka maksoi alle kympin!

 

Katjun tuoma herkku Sveitsistä.

Kesäkuussa ostin kaksi kirsikkapuuta ja toinen teki jo muutaman kirsikan, linnut söivät kaikki paitsi yhden jo raakoina, mulle jäi sentään tämä maistiainen. Hyvää oli, laji on Leningradin musta. Madissonin rosa ei tehnyt vielä yhtään marjaa.

Keväällä olin antanut kummipojalle ja hänen siskolleen synttärilahjaksi yhteen Linnanmäki-reissuun oikeuttavat "lahjakortit". Ne lunastettiin ja Tee lähti myös mukaan :) Oli kiva päivä! Käytiin aika monessa laitteessa, ihan hurjimmat kuten Kirnu, Ukko ja Kingi jätettiin suosiolla väliin.

Valmistui täällä toinenkin pusero, samalla kaavalla kuin edellinenkin. Tätä oli mukava neuloa, mutta lanka meni todella helposti poikki, saas nähdä miten käyttäytyy pidettäessä. Mulle tulee tästä mieleen päärynä-suklaajäde!

lanka: Lankamaailman Savanna
malli: no se Hempukka

Viime viikonloppuna oltiin Vasenkätisten vestivaaleilla, Tee, Teen sisko, hänen miehensä ja minä. Sunnuntaina käytiin Toijalassa kebabilla Adam:ssa ja voi että se oli hyvää. Parasta ikinä syömääni kebabia!

 

Huh mikä postaus! Nyt pitääkin rientää ruokkimaan lampaat ja alkaa valmistautua kampaajalle ja kylään lähtöön.