Kesäkäsityökurssi 8. - 9.7.2019

Olin kesäkässäkurssilla viime kesänä Nummi-Pusulan Jättölän kylätalolla. Ohjelmassa oli tehdä revinnäistyönä pannumyssy ja kaikenlaista muutakin kivaa. Sai toki tehdä ihan omiakin juttuja, ei ollut pakko tehdä sitä mitä "ohjelmistossa" oli. Mä halusin tehdä ensin toisen Timantin eli mekon samalla kaavalla kuin mitä aiemmin tein Liisan avustuksella. Viimeksihän kankaana oli Nuppuprintin Satutalvi ja nyt olikin vähän kesäisempi versio, Majapuun muuttomyynnistä edullisesti ostettu Kirsikankukka-kangas. Liisa oli vetämässä kurssia ja oli kyllä onni, että oli niin pätevä opettaja paikalla. Ja aika kiva aloittaa loma näin. Tässä meidän Liisa-ope :) 

Kaikille riitti pöytiä.

Ja tässä mun kirsikkamekko. 

Talo-pannumyssy oli kyllä kiva. Tästä tuli vähän turhan korkea, mutta muuten oon ihan tyytyväinen. Talo edestä... 

Ja talo takaa... 

Tämä on ollut käytössä ja mun ompeluinto vaan kasvaa. Niin se näköjään on, että kun on surkeat välineet (=huono ompelukone), niin ei innosta niin mikään. Kun n. 4 vuotta sitten vaihdoin ompelokoneen (ostin käytetyn), niin johan alkoi kone surraamaan. En mä oikeasti vielä oo kyllä paljoakaan ommellut, mutta se on kivaa, että into selkeästi on kasvussa. Onhan siinä vieläkin paljon opettelua, mutta pikkuhiljaa. Kiitos Liisa kivasta kurssista ja Maisalle kiitokset majapaikasta ja kestitsemisestä :)

Saaristoon

Mä oon aina rakastanut merta ja saaristoa ja kun sinne on päässyt näin aikuisena kerran, niin sinne palaan aina uudelleen ja uudelleen. Tero on sanonut, ettei ole niin innostunut saaristosta vaikka onkin kotoisin rannikolta. Ajattelin, että antaa pitää ennakkoluulonsa, mutta kun meillä on monissa asioissa samankaltainen maku, niin ajattelin vähän juonia ja varasin meille pariksi yöksi majoituksen saaristoon, salaa tietysti. Mulla oli touko-kesäkuun vaihteessa pari viikkoa lomaa ennen varsinaista kesälomaa, niinpä viilasin suunnitelmaa ja tein järjestelyt valmiiksi. Terolle kerroin vasta edellisenä iltana mihin suuntaan aamulla auton nokka kääntyisi. On niin kivaa järjestää yllätyksiä! Siispä suunta kohti Turun saaristoa. Ajankohta oli 27. - 29.5.2019. Matkan varrella kävimme Paraisilla, joka on viihtyisä paikka ja siellä tulee usein poikettua ennen kuin päästään varsinaiseen saaristoon. Kävimme kahvilassa (Hallonblad) syömässä vähän välipalaa. Liinu lankahamsterikin pääsi vähän maistelemaan herkkuja. 

Ensimmäinen majapaikkamme oli Nauvossa Grännäs B&B joka oli mukava paikka. Olimme ainoat asukkaat, niin olipa ihana rauha olla kahdestaan.  Samassa pihapiirissä on myös hotelli Stallbacken jossa oli kyllä porukkaa. 

Pari vyyhtiä paikallisesta marketista, lähilankaa.

Kun olimme majoittuneet rauhassa, lähdimme vähän katselemaan paikkoja ja Nauvon keskustasta löytyi aivan ihastuttava käsityöputiikki Vallmo, joka tarkoittaa unikkoa. Siellä oli kaikenlaista ihanaa. Omistaja oli tosi mukava ja siinä menikin tovi hänen kanssaan jutellessa. 

Hän myös kertoi sijainnin Jatulintarhalle, mitä olin aiemmin etsinyt löytämättä, läheltä kyllä liippasi, mutta nyt saimme tarkat ohjeet ja se oli näkemisen arvoinen paikka. Metsässä sai kyllä taivaltaa tovin ennen kuin paikka löytyi, ei se ihan niin lyhyt reitti ollut mitä olimme ymmärtäneet. No eipä tuo haitannut. 

Illalla menimme syömään Naffuun jossa on tullut syötyä jo useampi kerta. Siellä on kyllä ihan parhaat etanapannut joita olen koskaan syönyt. Pääruoaksi hamppari ja ranut, vähän turhan suuri annos. Naffussa kaikki annokset mitä oon syönyt, ovat olleet kyllä tosi reiluja. 

Aamupala Grännäsissä oli monipuolinen ja maittava. Ei tullut heti nälkä kun lähdimme jatkamaan matkaa kohti Korppoota.

Välillä pysähdyimme syömään jäätelöä ja ihastelemaan maisemia. Korppoossa meitä odotti upea majapaikka, Hotel Nestor joka on rakennettu vanhaan navettaan. Nestorista tuli meidän suosikkipaikka. Isäntä on todella omistautunut työlleen ja pitää asiakkaat tyytyväisinä. Saimme vähän isomman huoneen kuin mistä olimme maksaneet, koska paikka ei ollut täynnä. 

Rakennuksen keskellä ylhäällä oli soma torni, jonne kiipesimme ahtaita portaita pitkin. Sieltä oli upeat näkymät. 

Huoneen ikkunoista oli myös maisemat joissa ei ollut valittamista. 

Ja se illallinen!. Isännän tekemää tomaattileipää joka kyllä hakee vertaistaan. Pääruoaksi suussa sulavaa pihviä ja lisukkeita. Jälkiruoka kruunasi kaiken. Olimme jo niin myytyjä, että päätimme tulla vielä myöhemmin kesällä uudestaan. 

Isäntä laittamassa pöytiä valmiiksi.

Aamupala Nestorissa oli myös ihana, mm. itse tehtyjä sämpylöitä ja pannukakkua. 

Ajattelimme käydä vielä Naantalissa ennen kuin suuntaamme kotia kohti. Kirkon katto oli varmaan vasta tervattu kun terva tuoksui niin voimakkaasti. 

Naantali on kaunis paikka. Suloisia pikkukujia joita on mukava kävellä. Tässä yksi kadunkulma :)