Paluu saaristoon

Lomailu jatkui ja lähdimme uudestaan saaristoon 30.7. Ensin menimme jälleen Paraisille ja siellä kävimme kalkkilouhoksen näköalapaikalla. Olipa huikeat näkymät! Vähän kyllä pelotti tämmöistä korkean paikan kammoa potevaa, hui!

Ensimmäinen majapaikka oli Nauvossa Västergårdin B & B, joka on viihtyisä paikka. Isäntäväki mukavaa ja ihanan rauhallista. Huoneet tilavia ja viihtyisiä.

Tämä kuva on Nauvon keskustasta. 

Illalla taas syömään tuttuun kivaan paikkaan, alkupalaksi tietysti Naffun etanapannut ja ruoaksi pizza puoliksi, koska ovat niin valtavia. Hyvää oli.

Aamupala Västergårdissa jossa oli taas isännän leipomaa herkullista leipää ja paljon muuta, aamupalalla jaksaa pitkään. Erikoista täällä on myös isännän tekemä seljankukkamehu.

Lähtiessämme kävimme vielä Nauvon keskustassa ja tietysti putiikki Vallmossa. Matka jatkui kohti Korppoota ja hotel Nestoria. Sanoinhan, että sinne vielä palataan :) 

Kun olimme majoittuneet lähdimme Nestorin omaan rantaan syömään mansikoita jotka olimme ostaneet matkan varrelta. Sää suosi meitä ja sitten tapahtui jotain odottamatonta...Tero polvistui eteeni ja kosi, menin kuulemma hiljaiseksi useammaksi minuutiksi, eihän tämmöistä tapahdu kuin elokuvissa... Oli varannut kuohariakin jonka oli salakuljettanut tietämättäni asiasta mitään. Siinä sitten nautittiin mansikoita kuoharin kanssa <3

Nämä käytiin ostamassa seuraavalla viikolla <3

Niin ja tässä se mekko josta edellisessä postauksessa mainitsin, mekko jonka kaavat piirsin ja leikkasin kankaan, mutta en ehtinyt ommella. Tykkään.

Ihanan päivän päätteeksi odotti meitä illallinen Nestorissa. Ruoka oli todella maukasta.

Aamupala oli myös hyvää ja kyllä jäi taas haikeus jättää tämä ihanuus taakse ja palata kotiin, täällä olisi viihtynyt toisenkin yön.

Viime kerralla ostin Nauvosta Vallmo-Aitasta nämä kauniit lasit, joihin sai samaan rahaan kaiverruksen, unohdin aiemmin laittaa näistä kuvan. Viinilasit on siis käsin tehty.

Kiitos muruseni ihanasta reissusta :)

Saaristoon

Mä oon aina rakastanut merta ja saaristoa ja kun sinne on päässyt näin aikuisena kerran, niin sinne palaan aina uudelleen ja uudelleen. Tero on sanonut, ettei ole niin innostunut saaristosta vaikka onkin kotoisin rannikolta. Ajattelin, että antaa pitää ennakkoluulonsa, mutta kun meillä on monissa asioissa samankaltainen maku, niin ajattelin vähän juonia ja varasin meille pariksi yöksi majoituksen saaristoon, salaa tietysti. Mulla oli touko-kesäkuun vaihteessa pari viikkoa lomaa ennen varsinaista kesälomaa, niinpä viilasin suunnitelmaa ja tein järjestelyt valmiiksi. Terolle kerroin vasta edellisenä iltana mihin suuntaan aamulla auton nokka kääntyisi. On niin kivaa järjestää yllätyksiä! Siispä suunta kohti Turun saaristoa. Ajankohta oli 27. - 29.5.2019. Matkan varrella kävimme Paraisilla, joka on viihtyisä paikka ja siellä tulee usein poikettua ennen kuin päästään varsinaiseen saaristoon. Kävimme kahvilassa (Hallonblad) syömässä vähän välipalaa. Liinu lankahamsterikin pääsi vähän maistelemaan herkkuja. 

Ensimmäinen majapaikkamme oli Nauvossa Grännäs B&B joka oli mukava paikka. Olimme ainoat asukkaat, niin olipa ihana rauha olla kahdestaan.  Samassa pihapiirissä on myös hotelli Stallbacken jossa oli kyllä porukkaa. 

Pari vyyhtiä paikallisesta marketista, lähilankaa.

Kun olimme majoittuneet rauhassa, lähdimme vähän katselemaan paikkoja ja Nauvon keskustasta löytyi aivan ihastuttava käsityöputiikki Vallmo, joka tarkoittaa unikkoa. Siellä oli kaikenlaista ihanaa. Omistaja oli tosi mukava ja siinä menikin tovi hänen kanssaan jutellessa. 

Hän myös kertoi sijainnin Jatulintarhalle, mitä olin aiemmin etsinyt löytämättä, läheltä kyllä liippasi, mutta nyt saimme tarkat ohjeet ja se oli näkemisen arvoinen paikka. Metsässä sai kyllä taivaltaa tovin ennen kuin paikka löytyi, ei se ihan niin lyhyt reitti ollut mitä olimme ymmärtäneet. No eipä tuo haitannut. 

Illalla menimme syömään Naffuun jossa on tullut syötyä jo useampi kerta. Siellä on kyllä ihan parhaat etanapannut joita olen koskaan syönyt. Pääruoaksi hamppari ja ranut, vähän turhan suuri annos. Naffussa kaikki annokset mitä oon syönyt, ovat olleet kyllä tosi reiluja. 

Aamupala Grännäsissä oli monipuolinen ja maittava. Ei tullut heti nälkä kun lähdimme jatkamaan matkaa kohti Korppoota.

Välillä pysähdyimme syömään jäätelöä ja ihastelemaan maisemia. Korppoossa meitä odotti upea majapaikka, Hotel Nestor joka on rakennettu vanhaan navettaan. Nestorista tuli meidän suosikkipaikka. Isäntä on todella omistautunut työlleen ja pitää asiakkaat tyytyväisinä. Saimme vähän isomman huoneen kuin mistä olimme maksaneet, koska paikka ei ollut täynnä. 

Rakennuksen keskellä ylhäällä oli soma torni, jonne kiipesimme ahtaita portaita pitkin. Sieltä oli upeat näkymät. 

Huoneen ikkunoista oli myös maisemat joissa ei ollut valittamista. 

Ja se illallinen!. Isännän tekemää tomaattileipää joka kyllä hakee vertaistaan. Pääruoaksi suussa sulavaa pihviä ja lisukkeita. Jälkiruoka kruunasi kaiken. Olimme jo niin myytyjä, että päätimme tulla vielä myöhemmin kesällä uudestaan. 

Isäntä laittamassa pöytiä valmiiksi.

Aamupala Nestorissa oli myös ihana, mm. itse tehtyjä sämpylöitä ja pannukakkua. 

Ajattelimme käydä vielä Naantalissa ennen kuin suuntaamme kotia kohti. Kirkon katto oli varmaan vasta tervattu kun terva tuoksui niin voimakkaasti. 

Naantali on kaunis paikka. Suloisia pikkukujia joita on mukava kävellä. Tässä yksi kadunkulma :) 

Arskan 40-v. mökkibileet 21. - 22.7.2018

Aika lentää ja mulla alkaa olla niin monta postausta tekemättä, että hukun tähän suohon vielä. Viimeisin päivitys oli Turkista ja nyt ollaankin sitten supisuomalaisessa mökkimaisemassa Puumalassa. Kiitos Arska kutsusta :)

Ajoin ensin SeijaP:n luokse josta jatkoimme matkaa kimppakyydillä kohti Puumalaa. Onhan se kiva ettei tarvitse pitkää matkaa yksin taittaa. Seija oli neulonut mulle (synttärilahjaksi) ihanan Mittumaari-huivin, josta tiesi mun aikaa sitten haaveilleen, tässä kuva siitä. Kiitos Seija :)

Vaikka aurinko ei meitä hellinyt (taisi olla kesän harvoja pilvisiä päiviä), kylmä ei kuitenkaan ollut. Ruoat maistuivat ja vähän väliä neulottiin ja poristiin, illalla oli sauna ja palju kuumina. Paljussa tuntui kuin keittyisi ja jopa minä uskalsin pulahtaa järveen! 

Illan vaihtuessa yöksi, järvi oli todella kaunis. 

Kiitos päivänsankarille, joka tosin puuttuu kuvista ja kaikille ihanille, jotka tekivät mökkisynttäreistä mieleen painuvan muiston <3 Oli niin mukavaa, että näköjään unohdin napsia kuvia kun ovat niin vähissä. 

Seuraavana päivänä kotiin päin suunnatessa päätettiin Seijan kanssa käydä vielä Mikkelin Kenkäverossa. Siellä nautittiin välipalaa ja ihailtiin käsitöitä ym. En muista ostinko sieltä muuta kuin marenkia...mutta käymisen arvoin paikka. 

Viime vuoden loppupuoli meni aika väsyneissä merkeissä ja kun tammikuussa tuli monelta suunnalta suruviestejä, ei se ainakaan helpottanut oloa. Jäärän kanssa sovimme marraskuussa, että jatkamme eri teitä, kuitenkin ihan sovussa. Päätös joka kypsyi hiljalleen eikä ollut helppo. Nyt asiat ovat kuitenkin hyvin ja yritän alkaa purkaa tätä päivitysvyyhtiä uusin voimin. Helmikuussa elämääni astui uusi mies kun sitä vähiten osasin odottaa. Olin päättänyt olla yksin, mutta toisin kävi. No, en valita kuitenkaan ;)

Ensi kertaa Turkissa

Ystäväni on maanitellut mua jo ainakin pari vuotta lähtemään Turkkiin, mutta koska oon ollut tosi vastahankainen asian suhteen, niin enhän mä oo sinne lähtenyt. Pommi- ja terroriuhka kolkuttelee maan suhteen takaraivossa ja ei ole oikeastaan muutenkaan kiinnostanut. Nyt sitten lähdin 1.7. illalla ja olin yöllä perillä, kotiin palasin 6.7. aamuyöllä, eli olin Alanyassa 4 päivää. Ystävälläni on siellä kakkosasunto, niin ei tarvinnut mennä hotelliin. Maanantai oli ihan ok lämpötilan suhteen, mutta viimeisenä päivänä oli kyllä jo läkähdyttävän kuuma, +38 astetta. Eipä täällä kotipuolessakaan ole palelemaan joutunut. Olen enempi viileämmän kelin ystävä. Ei tässä kuumuudessa jaksa tehdä mitään muuta kuin neuloa/virkata...sisätiloissa. Pihakin alkaa näyttää enempi viidakolta kun en jaksa kitkeä rikkaruohoja ja ruohonleikkurikin kuoli viime kesänä.


Ensimmäisenä aamuna kävimme Kale-kukkulalla syömässä perinteisen turkkilaisen aamiaisen. Voi pojat, että siinä olikin syömistä, mutta hyvää oli! Ja maisemat olivat kauniit. Kissoja norkoili lähellä, että josko jotain herkkua sattuisi tipahtamaan maahan...

 

Taksilla lähdimme jyrkkää mäkeä alas kotia kohti ja napsin muutaman kuvan matkan varrella. Vanha linnoitus on upea illalla kun se on valaistu ja näkyy kauas.

 

 

Liikenne Alanyassa oli hurjaa ja jalankulkijalla ei ollut mitään arvoa varsinkaan tietä ylittäessä. Ei edes suojatiellä vihreän valon palaessa ollut turvassa, aina tuli se viitisen autoa päin punaisia ja taksitkin ajoivat yksisuuntaista väärään suuntaan! Tämä katu on tosin pieni sivukatu ja aika hiljainen liikenteestä ("kotikatu").

Toisen kerran vuoristoaamiaiselle menimme eri paikkaan, jossa kyllä oli ihan hyvä ruoka (joskaan ei ihan yhtä monipuolinen) ja mukava henkilökunta, mutta paikka ei ollut niin viihtyisä kuin Kale-kukkulalla. 

Ruoka oli joka paikassa missä söimme todella hyvää ja edullista. Siellä on myös ihana leipomoketju Hanci, joka teki jos vaikka mitä herkkua täytekakuista leipiin. Hancin Baklavaa jäin kaipaamaan. Varsinkin nuo vihertävät pistaasilla täytetyt pallerot olivat herkullisia!

 

 

 

Niin ja lankaakin löytyi! Merino maksoi noin pari euroa/kerä. Ja nuo harmaat olivat samaa luokkaa, himpun verran enemmän, mutta ovatkin suurempia keriä.

Kävimme useammassa paikassa illallisella, mutta Villa Okan oli kyllä ihan paras ruokapaikka, ehkä vähän "tasokkaampi" myös. Siellä kävimme pari kertaa. Tässä mun kanavartaat, toisena iltana erilaisia lihoja, suklaakohokas jäätelöllä ja mansikka Daiquiri. Lurps. Niin ja joka paikassa tuli alkupalana lavash-leipää, tässä on lisäksi valkosipulijuustoleivät, nyt tuli nälkä!



Tässä "viimeinen ateria", hieman on matkaaja nääntynyt kuumuudesta...eipä tullut nälkä kotimatkalla ;)

Ja tässä sitten aamuyön tunteina koneesta napattu kuva. Hieman oli väsynyt olotila kun kone laskeutui 4:35 aamulla Helsinki-Vantaalle. En saanut koneessa tällä kertaa nukuttua yhtään.

Myönnän, Turkki yllätti positiivisesti, voisin mennä uudestaan ja ehkäpä menenkin. En ole koskaan shoppaillut neljän päivän aikana niin paljon. Ostin vaatteita aika tavalla, pari pellavamekkoakin ja jopa kahdet farkut! Nyt en tarvitse vähään aikaan mitään, paitsi tähän ei tietenkään lasketa lankaa ;) Ainoa miinuspuoli oli kova liikenne ja hälinä, en ehkä jaksaisi sellaista meteliä kahta viikkoa, sitä kun on tottunut metsässä asumaan ja elämään ja täällä on niin ihanan rauhallista, kotiin on aina kiva palata