sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Ystäviä tapaamassa

Torstaille olin sopinut kahteen eri osoitteeseen tapaamiset ystävien kesken. Ensin kävin Kaisalla ja vaihdettiin joululahjat + synttärilahjat ja ehdittiin vähän neuloskella. Sain Kaisalta aivan ihanan yhdistetyn viime kesän synskälahjan + joululahjan ja sain vielä yhden paketin jonka päällä lukee "saa avata vasta 7.6.2016" ;) No sitä joutuukin hetken odottamaan ennen kuin sen saa avata, mutta onhan se lohdullista tietää, että en jää ainakaan ilman lahjaa seuraavilla synttäreillä, hihihi! Mutta tämän toisen paketin sain avata ja sieltähän tuli kaikkea ihanaa ja tarpeellista! Tulitikkuloota pääsikin jo takan reunaa koristamaan, virkatut lasinaluset ovat olkkarin pöydällä ja langoista tulee mulle pipo. Kiitos Kaisa :)
Kaunis paketti ja ihanat kortit, toinen pistelty.
Sieltä matka jatkui kivenheiton päähän Kristiinalle. Kristiina tiesi mulla olevan jo nälkä siihen aikaan ja oli tehnyt maittavaa kanasalaattia, sitä oli pakko vähän santsata.Sen jälkeen juotiin ihanaa manteliteetä ja syötiin Runebergin torttua, lurps!
Ja tietysti neulottiinkin...
Olin voittanut Kristiinan arvonnassa käsityökirjan jonka samalla sain mukaani. Sain tosin paljon muutakin. Kaksi eri puikkokoteloa jotka tulivat todella tarpeeseen ja sokerina kaiken päälle i-h-a-n-a-t kettulapaset!!! Kiitos Kristiina kivasta iltapäivästä, joka ehti kääntyä jo iltaan ennen kuin maltoin lähteä kotiin. Miksi se aika rientää silloin kun on mukavaa!
Tästä se arki taas huomenna alkaa. Saiskohan sitä seuraavaan päivitykseen jotain valmista kässääkin kuvattua...

6 kommenttia:

  1. Kiitos kun kävit. Sulla on niin pitkät nämä kyläilymatkat, että tarvii sulle evästä tarjota;) Mukava illansuu olikin.

    VastaaPoista
  2. Kristiina: On se hyvä kun ajattelet mun parasta :) Oli todella mukavaa ja piristi kummasti. Kiitos.
    Katju: No eikö! Näitä pidetäänkin vaan ns. pyhälapasina ettei kulu.

    VastaaPoista
  3. Sinulla on ollut ihana päivä Ystäviesi kanssa! Tuollaiset hetket ovat parhaita lahjoja, vaikka kivoja muistamisiakin olet saanut. ❤ Kristiinalla on valtavan kaunis pusero. Muistan ihailleeni sitä jo joskus hänen blogissaan.
    Sari

    VastaaPoista
  4. No näyttää se joulu venyvän muillakin =) Minäkin saan pojalta joululahjat yleensä pääsiäisenä, kun tulee ensimmäisiä kertoja mökilleen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan =)
    Kristiinasta olen sanut sen kuvan täällä blogeissa, että hän on todella herttainen ihminen. Ompa hän tehnyt sinulle kauniit kettulapaset.

    VastaaPoista
  5. Sari: Totta turiset, ilman ystäviä ja näitä hetkiä elo olisi huomattavasti tylsempää. Kristiina on niin taitava, mä teen mitä osaan ja tuntuu että Kristiina tekee mitä vaan :)
    Sude: Venyy ja paukkuu ;) En ehtinyt enää joulun alla nähdä kaikkia jotka olisin halunnut, mutta kyllä sitä näin aikuisten kesken voi antaa lahjan myöhemminkin. Kristiina on todella sydämellinen ja ajattelee aina toisia :) Kettulapaset on oikea aarre mulle!

    VastaaPoista