sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Naistenpäivää

Hyvää naistenpäivää kaikille ihaNAISILLE. Mä oon vaan neulonut ja nauttinut vikasta lomapäivästä, huomenna alkaa taas arkinen uurastus. Ja kun olis kerrankin saanut nukkua aamulla, niin mähän heräsin jo 6:30. Yritin sinnitellä vielä sängyssä ja saada unen päästä kiinni, mut eihän se uni enää tullut kun alkoi herneenkokoiset aivonystyrät jo miettiä yhtä jos toista. Niinpä niin. Ei kun puikkoihin ja neulomaan pipoa valmiiksi. Miten musta tuntuu, että mä just vähän aikaa sitten sanoin, että nyt loppuu harmaus...eh. No eihän se mitään loppunut. Ulkona on sumuinen ja harmaatakin harmaampi sää, niin pitihän sitä teemaa jatkaa sisälläkin, ainakin osittain. Noh, pipo tuli valmiiksi monen murinan saattelemana ja taisi siinä jokunen ruma sanakin ehkä päästä...ohje oli siis niiiiiiin syvältä ja vieläpä poikittain! Vaan enpä kuulemma ollut ainoa joka ohjeen kanssa on saanut tapella. Ostin toisenväriset langat äidin tulevaan joululahjapipoon, vaan enpä taida viitsiä toista moista väkertää. (Joo-o, oon kerrankin ollut fiksu ja edes AIKEISSA aloittaa joululahjojen valmistelut hyvissä ajoin). Neuloin ja purin, neuloin ja purin, meinasin jo heittää sorsaa tai jotain muuta vesilintua, mutta päädyin lopulta soveltamaan. Virheitä ei ehkä huomaa jos ei tarkkaan katso ja muille ei kerrota! Sitä paitsi!

Ohje: Kotiliesi 3/2015, Liehu-pitsipipo
lanka: Teeteen Sara
puikot: 4.5
Ja kun lanka oli niin ihanaa neulottavaa, pääsi puikoille toinenkin harmaus, kuka niitä värejä kaipaa....malli tosin on ihan hieman helpommin tulkittavissa. Neulomista, ihanaa Mokkapuun kahvia kupissa ja itse tehtyä jäätelöä kyytipojaksi. Siinä resepti rentouttavaan sunnuntaipäivään.
Pikku sisustusjuttu vielä tähän loppuun. Kun verhoihin pääsin käsiksi, niin makkarikin sai vihdoin verhot. Nämä on tosin jo 10 vuotta vanhat ja leveämpään ikkunaan alun perin tehty vaan haitanneeko tuo. Mä oon asunut tässä mökissä kohta 8 vuotta ja niin kauan makkarin ikkuna on ollut autio. Ostin tänne muutettaessa olkkariin ja makkariin uudet verhotangot, olkkarin tangot hra X sai paikoilleen, makkarin tanko on odottanut ja odottanut. Olisinhan mä sen itse laittanut jos olisin tiennyt ettei siihen tarvii poraa tms. vimpainta. Ulkoseinä kun oli kyseessä, niin kuvittelin ettei siihen käsipelin mitään ruuvata, vaan nytpä ruuvattiin. Ristipääruuvari ja vähän raakaa voimaa, niin tanko oli paikoillaan. On kyllä ihan eri fiilis kun on verho ikkunassa. Tykkään :)


6 kommenttia:

  1. Olet sinä ahkera. Kauniit verhot. Ja hienoja töitä!

    VastaaPoista
  2. Niin ja oikein mukavaa naisten päivää!

    VastaaPoista
  3. Jep, kiva toikin verho on. Kappakin piristää kummasti ja antaa pehmeyttä huoneelle.
    Helkkariin tommoset epäselvät ohjeet, niih!
    Mä kans oon pähkäilly jakkuohjeen kanssa mutt ehkä, ehkä vika on mussa eikä ohjeessa. Kunhan saan sen alkuperäiskielisen ohjeen käsiini niin vertaan onks täss virhe vai mussa.

    VastaaPoista
  4. Heidi: No lomalla ehtii tehdä kaikkea sellasta mitä ei arkisin jouda. Paitsi kun tää valoisuus lisääntyy niin mulla energiakin lisääntyy, että kohtahan sitä jaksaa vaikka mitä :) Kiitos kiitos.
    Kristiina: Kyllä mäkin tykkään paitsi ettei ihan pääse oikeuksiinsa kun on turhan supussa. Mä en käsitä miten niin paljon noissa ohjeissa on virheitä! Tossa pipo-ohjeessa kuvio näyttää kyllä paperilla hyvältä, mutta joku siinä mättää toteutuksessa, ei mene silmukat tasan. Sulla on hyvä kun tota kielitaitoa piisaa :)

    VastaaPoista
  5. Tuo on kyllä niin nätti pipo, että tekis mieli melkein kokeilla tehdä, mutta taidan unohtaa koko homman kun varoitit ohjeesta =) Onhan noita keskeneräisiä ihan tarpeeksi muutenkin.

    VastaaPoista
  6. Mäkin tykkäsin, mutta parilla rivillä ohjeessa oli joku virhe ja piti soveltaa. Paperilla näytti olevan oikein, mutta mikä lie langankierto tms. aiheutti sen heiton ja runsaasti tuskaa luomisen vimmassa. Piti sit vaan tehdä niin kuin itse parhaaksi näki. Tän vaan kun olis tiennyt etukäteen niin ei olis tarttenut purkaa viiteen kertaan kun luulin ite mokanneeni jotain. Onhan noita keskeneräisiä aina ;)

    VastaaPoista