keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Jotain valmista sentään

Aloitin tikutella villahametta ehkä 3 vuotta sitten, en jaksa muistaa varmasti, homma jäi kesken koska en ollut ihan tyytyväinen jälkeen. Jätin asian mietintämyssyyn. Myssy ehti jo melkein kasvaa päähän kiinni, kunnes kaappeja siivotessa keskeneräinen tekele osui näppeihini. Sitten tein päätöksen, en pura. Lanka on ollut jo niin kauan mutkalla, että hirveä homma saada se oikenemaan. Vikahan oli siinä, että puikot olivat ehkä puoli numeroa/numeron liian paksut. Olisi kannattanut tehdä tiheämpää neulosta. Lanka on Rygjan eli norjalaislampaan villaa Röykkälän tilalta jossa on tullut käytyä parikin kertaa. 
Ja sitten se pipo, joka meni jo kerran purkuun. Tein ohjeen mukaan enkä ollut tyytyväinen, purin ja tein miten parhaaksi näin, paljon parempi. Ohje täältä.
Resori olis voinut olla sittenkin pidempi, äsh.Päälaelle muodostuu kiva tähtikuvio. Lanka Teeteen Sara.
Herra T. toimi assarina. Miten saikin musta noin tympeän näköisiä kuvia, kielsi katsomasta kameraan ja mä näköjään tottelin.

Lauantaina T:n sisko oli miehensä kanssa kylässä T:n luona. Mä tein alkuruoan (paitsi T perkasi savusiian) ja T teki pääruoan, superhyvää uunilohta ja sen kaveriksi punajuurta, perunaa ja kesäkurpitsaa, viimeisin jäi kyllä aika vetiseksi, mutta kaikki muu oli niin makoisaa että. Mä tein ekan kerran blinejä ja kyllä niistäkin ihan hyviä tuli. Jälkkärinä oli unelmatorttua ja sitruunajuustopiirasta, tajusin vasta jälkkäriä mutustellessa, että jäi sitten pääruoka kuvaamatta niin enpä sitten kostoksi kuvannut jälkkäriäkään. Oli vissiin liian nälkä kun pääsi unohtumaan.
En oo kyllä yleensä mädin ystävä, mutta olihan tää ihan hyvää. Toisena täytteenä oli savusiikamousse. Ja täytyy sanoa, että mäti oli parempaa, heh.

Siitä kuuluisasta sinisestä hetkestä on puhuttu monet kerrat, mutta täällä oli tänään punainen hetki ennen kuin aurinko painui mailleen. Oli jännä katsoa sisältä ulos kun lumikin näytti ihan vaaleanpunaiselta hattaralta, kuviin sitä näkyä ei saanut oikein tallennettua, mutta taivas oli kyllä punainen.


9 kommenttia:

  1. Vaikka mitä kivaa sullakin. Tuossa pipossa on ihana kuvio tossa päällä.

    VastaaPoista
  2. Katju: No pitäähän sitä välillä repästä ettei vallan tylsisty ;) Joo mä tykkäsin kanssa. Sen ehkä joku näkeekin kun mä oon tämmönen käppänä.
    Tiia: Oi kiitos. Hameesta en oo ihan varma, mutta menee kai se arkihameena.

    VastaaPoista
  3. Hyvän näköinen hame, onneksi teit loppuun asti. Nätti on pipokin, täytyykin tutkia tuota ohjetta jos vaikka itsekkin innostuisin pipon tekoon =)

    VastaaPoista
  4. Hieno ku hameen sait valmiiksi ja sehänä on oikein kivan näköinen. Pipokin on jees.
    Taas herkuttelua, ai ai. Miten te jaksoitte blinejä ja noita muitakin syötäviä? Huh.

    VastaaPoista
  5. Nätit on molemmat, eikä mallikaan huono ole!!!

    VastaaPoista
  6. Sude: Kiitos. Musta se ohje oli aika kökkö, resori ihan liian lyhyt (kuvassa näyttää pidemmältä), kavennukset ei mun mielestä menneet ihan nappiin joten sovelsin kun tuli ensin tosi ruma (= susiruma).
    Kristiina: Kiitos, olihan tää jo melkoinen ihme, että sain sen valmiiksi. Me syötiin pitkän kaavan kautta: HITAASTI ;)
    Tinksu: Tänks, heh! Siitä mallista voidaan olla montaa mieltä ;D

    VastaaPoista
  7. On kuule hieno hame. Mullakin on ollut pari hameohjetta jonossa jo vuosikaudet, en oo saanut aikaiseksi. Ehkä alitajuisesti pelkään että se nyppyyntyisi rumaksi käytössä. Mut eihän sitä tiedä jos ei kokeile.

    VastaaPoista
  8. Tepu: Voi kiitos :) Mulla on ollut sama vika, oon pelännyt kyllä nyppyyntymisen lisäksi sitä venymistä pepun kohdalta, mutta ainahan sitä voi tehdä sit uuden kun vanha on kulahtanut ;) Mä oon nyt niin innostunut, että mulla on jo kolme uutta hameohjetta valittuna jonossa, Dropsin sivuilla oli tosi kivoja malleja :)

    VastaaPoista