Visiitillä

21.11. kävin Kristiinan luona visiitillä ja oi että olikin mukava iltapäivä. Olin vähän niinku tilannut Kristiinalta kämmekkäät joita oon kauan ihastellut ja kässäpussukan ihanasta pöllökankaasta, minkä olin jo autuaasti unohtanut. Lisäksi kesäisellä saarikäynnillä sain valita jonkun pitsiliinamallin jonka Kristiina sitten neuloisi. Noh...hämmästys oli melkoinen kun vaivalloisen matkanteon läpi tuulen ja tuiskun pääsin vihdoin maalta kaupunkiin. Miten ihmeessä Kristiina muisti, että Napoleon on mun lempparileivos! Ja kun niitä ei täältä maalta tunnu löytävän mistään, kaikki paikat oon kolunnut. Edes Laurell ei niitä valmista! Aleksantereita saa kyllä joka marketistakin, vaan kun mä en niistä tykkää. Sitä paitsi!

Silmät meinas tipahtaa päästä kun näin nämä herkut!!! Napolenko se siinä?!? Pienet hauskat pullat on ompeluseurapullia. Ja mun lempparikeksejä (Bastonge).

Syötiinhän me tietty ensin jotain suolasta...luulin että sienipiiras oli Kristiinan tekemää, mutta se olikin Ekbergin kuten Napoleonit ja pullatkin. Sienipiiras oli suussa sulavaa.

Sitten alkoi käsitöiden hiplailu, niitähän oli ihan lukematon määrä!!! Aina niin ihastuttavat Bregot, oi oi, vihdoin mullakin on sellaset! Lankana Villa Laurilan Kainuun harmas.

Ja kun lankaa jäi, Kristiina taikoi vielä nämä ja koristeeksi maatuskanapit, voi miten suloiset!

Tässä vielä molemmat kämmekkäät ja pöllöpussukka. Tai siis ranneroikotin, mutta tää on vähän syvempi kuin se normimalli. Ja tää oli siis mun toive, eihän puikot ja langat meinaa pysyä muuten kyydissä kun laukkaan pitkin maita ja mantuja. Kyllä tätä pollötintä on jo moni silmäpari ihaillut ja ihmetellyt, että mistä se on peräisin...hihhih! Nämä kotona kuvatut on tosi huonosti valottuneita, mutta ei ehtinyt odottaa aamun valkenemista kun Bregot piti tietty saada käpäliin seuraavan päivän Tallinnan reissulle. Eikä niitä sit "käytettyinä" enää olis viitsinyt kuvata ;)

Ja vielä lopuksi valtava määrä liinoja, kauniita liinoja! Luulin saavani yhden pienen...sain 4 pientä ja yhden suuren! Voi elämän kevät!

Kiitos Kristiina kivasta päivästä ja upeaakin upeammista käsitöistä. En osaa kylliksi kiittää, oon aivan mykistynyt tästä kaikesta. Päivä kääntyi iltaan tietysti aivan liian nopsaan, mutta kohtahan me nähdään uudestaan :)

Puikottelua Pukkilassa

Hieman on venähtänyt tämä postaus ja muutama muukin, mutta jospa tässä taas pääsisi asiantynkään kiinni tai vaikka sitten edes asiattomuuksiin, kai sekin on tyhjää parempi. No niin, asiaan siis. Pukkilan puikkopäivä oli jälleen elokuussa ja siellä vietin ikimuistoisen päivän 9.8. laatuseurassa tottakai. Hienoa että tästä on tullut jo perinne. Kerran oon vaan joutunut jättämään väliin kun osui matka samaan ajankohtaan, mutta tästä viisastuneena en suunnittele enää matkoja elokuulle ;) Tässä me Jaanan kanssa neulotaan innoissamme, miten siellä onkin joka kerta järkyttävän kuuma ja sit mun kuontalo alkaa näyttää just tolta! Mä siis oon toi vasemmalla oleva tyyppi. Täähän menee jo henkisen väkivallan puolelle kun vielä julkistan tän kuvan...

Ilu oli järjestänyt taas ihanaa ohjelmaa ja päivän kohokohta oli tietysti päästä Ilun putiikkiin. Siellä kävi tälläKIN kertaa huonosti...hyvin hyvin huonosti, mopo keuli oikein urakalla! Mutta pitäähän sitä ihmisellä jotain paheita edes olla...köh. Vaikka onhan näistä langoista iloa pitkäksi aikaa ja mitä väriterapiaa!

Salaatti oli maukasta muiden herkkujen ohella. Kyytipojaksi Cokista tietty!

Meidän pöydässä istui mukava nainen joka kehräsi koirankarvalankaa, voi että se oli unelmanpehmeää! Koirissa ja niiden karvoissa on eroja!

Ja sitten niihin ostoksiin...eh...

Joku tietysti jo luuli, että ne oli tässä...niivvarmaa! Toi hauska pieni haarukka on Titityyn "maistiainen".

Ja olihan siellä Pukkomaisteri esittelemässä upeita kärpässukkia ja kertomassa mielenkiintoisia tarinoita. Näihin sukkiin ei riittäis allekirjoittaneella hermot...! Kuva valitettavasti epätarkka :(

Kiitos Ilu puikkopäivien järjestämisestä. Kiitos Jaana mukavasta seurasta. Eiköhän oteta ensi vuonna uusiksi :)

Arvonta suoritettu

Pahoittelut heti kärkeen, että arvonta on viivästynyt, mutta täällä on paiskittu töitä, suorastaan urakalla... 9 osallistujaa oli siis mukana arvonnassa. Kirjoitin jokaisen nimen paperille ja leikkelin pieniksi lapuiksi ja A. toimi virallisena valvojana sekä onnettarena vaikka miespuolinen onkin ;) Ja sieltä nousi sitten lappu jossa lukee...diddididii...Athena. Onnea voittajalle :) Lähetäpä osoitteesi sähköpostiini (susien.susi@gmail.com), että saadaan palkinto postiin :)

Palkintona lähtee reilu 100 g Laurilan Kainuun harmaan sukkalankaa ja pienen pienet HiyaHiya:n Puppy Snips -sakset. Lanka tarttui mukaan kesäisellä Laurilan reissulla ja nämä matkakoon sakset löysin Pukkilan puikkopäiviltä viikko sitten. Postaus siitä vielä uupuu, mutta lupaan tehdä sen lähipäivinä...uskoo ken tahtoo.

Onnea vielä kerran Athena ja kiitos osallistumisesta!

Luonto tarjoaa herkkujaan!

Vaikka kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen kuiva ja osa sienistä jää sen takia nousematta, on kantarelleja sentään jonkun verran noussut maan uumenista. Näitähän kasvaa mun iloksi ihan omalla tontilla :) Mustikan varpuja mun tontilla kasvaa myös, mutta ne eivät ole tehneet koskaan kuin muutaman marjan, pöh. No pensasmustikka sentään on uskollinen. Onkohan nuo kolme pensasta nyt viisi kesää mun pihaa koristaneet, en muista tarkkaa vuotta. Ensin sain veljeltä yhden synttärilahjaksi, sille piti sitten ostaa "poikakaveri" ja siitä se sitten lähti (laajennus mielessä...köh). Aamupalaksi keräsin tänään ihan kivan kipollisen kypsiä mustikoita ja voi pojat miten ne on isoja! Piirakkaan nämä eivät päätyneet vaan ihan tuoreena mun suuhun ja masuun :) Terveellinen aamiainen :)

Pienen pieni kantarellisaalis.

 

Pensasmustikoita. Ja onhan siihen päässyt herra uteliaan toinen takakoipikin. Ensin oli koko pää mustikka-astiassa niin ettei mustikoita edes näkynyt ;)

 

 Mun pikkurilli ihan vertausmielessä, joopa, isoja on mustikat :)

 Lontoon ystävä kävi kotimaassa ja mä sain taas ihanat tuliaiset, nam! Kiitos Ritva, oli kiva nähdä :)

Äitini ystävä tilasi 2 kk ikäiselle vauvalle sukat ja halusi mun tekevän ne ehdottomasti itse kehräämästäni
langasta.Valotus on jostain, mutta harmaat ne on.

lanka: Suomenlampaan 100 % villa (Irko), 29 g.
puikot: 3 mm

Ja vielä tähän loppuun pamautetaan arvonta! Aloitin blogin pidon heinäkuun lopussa 2009 vuodatuksessa, josta siirryin tänne reilu vuosi sitten. Jospa nyt viisivuotisen taipaleen "kunniaksi" olisi aikaa arvonnalle. Yksi palkinto, eikä mitään kommervenkkejä, että jos on sitä tai tätä niin saa useamman arvan jne. Kaikki ovat samalla viivalla eli jokainen tähän postaukseen kommentoinut on mukana arvonnassa yhdellä arvalla ja aikaa ilmoittautua/kommentoida on ad 15.8.2014.

Saaressa lomailua

Kävin keskiviikkona Kaunissaaressa Kristiinan suvikoijalla. Keli oli mitä mahtavin ja Kaunissaareen menijöitä oli enemmän kuin paattiin mahtui, niinpä yhteysalus teki kaksi reissua. Mä olin laiturissa jo 8 aikaan aamulla, vaikka paatti lähti vasta klo 11. Ajattelin viedä A:n töihin ja sitten samalla mennä Vuosaareen paattia odottamaan. Piti odotella vähän sivummalla salavan varjossa kun olisin saanut muuten auringonpistoksen. Sitten noin klo 10:20 ajattelin tulla paatin edustalle odottelemaan ja yllätys olikin melkoinen, jono kiemurteli pitkälle laiturista! Joku ehkä kauempana jonossa tykkäsi huonoa kun röyhkeästi kiilasin jonoon, mutta tosiasia oli se, että mä olin siellä ekana niin koin sen oikeutetuksi. Niinpä laivamatka alkoi vaikkakin vähän myöhässä ja pääsin kuin pääsinkin Kaunissaareen :) Toivoin, että Kristiina on paikalla ja että on teltalla eikä missään käymässä, että pääsen tikkaa kolkuttamaan! No toive toteutui ja olipa kiva Palokärkeä napauttaa, ääni olikin yllättävän kuuluva. Pian kuului vastaus "sisään", vaikka Kristiina oli rannassa juttelemassa naapurin kanssa, niin kuuli tuloni tikan ansiosta :) Kyläily saattoi alkaa.

Vein Kristiinalle virkkauslankaa hiljaa mielessäni toivoen, että langasta saattaisi tulla mullekin joku pieni kiva liina. Oitis Kristiina kysyikin, että "mitä haluat langasta" ja tarjosi parit opukset joista sain valita mieleisen ja vieläpä useamman liinan, vau! Itsellä ei hermot riitä moiseen tikutteluun ja Kristiina oli mielissään kun sai mukavaa tekemistä, eli nappiin meni. Kristiinan pallogrilli oli jo mielestäni aikansa palvellut ja vein viemisiksi uuden grillin, väri tietysti telttaan sopiva ;)

Kristiina laittoi heti virkkauslangan puikoille jeeeee!

Päiväkahvin kanssa oli mun lempparikeksejä, kuinka sattuikaan! Lisäksi toscapiirasta, nami!

Usko oli välillä päästäisjahdissa ja se taisi uuvuttaa kun piti välillä oikaista mättäälle ja ottaa kunnon tirsat :)

Eilen olin samalla suunnalla ja saaressa myöskin. Lähdin aamulla äitini kanssa ystäviemme mökille Sipooseen Kitön saareen. Lounaaksi syötiin jo perinteeksi muodostunutta Ninan tekemää aina yhtä herkullista lohikeittoa, nam nam! Ongella piti tietysti käydä päivällä ja vielä illalla ennen kotiin lähtöä. Ajateltiin, että kala ei varmasti syö sillä helteellä, mutta ei oltaisi voitu vääremmässä olla! Heti kun heitti ongen veteen, oli kala jo koukussa! Kotiin viemisiksi sain Vaahteran taimen ja Hopeapajun pistokkaita, molemmista olin jo haaveillut jonkin aikaa, jeeee! Kiitos ihanasta päivästä Nina, Henkka, Christel ja Ellen :)

Tässä meidän päivän ensimmäinen kalansaalis.

Hellettä ja sukkaa pukkaa!

Mulle on moni sanonut, että kuka hullu neuloo sukkaa tai ylipäätään villalangasta mitään kesähelteillä. No tää hullu ainakin. Mut villahan hengittää, niin ei se oo oikeesti niin hikistä puuhaa mitä vois kuvitella. Omat sukat oli aloitettu tosin viime syksynä ja oli vielä pahasti kesken, about puolivälissä. Päätin yks päivä, että nyt teen ne valmiiksi ja teinkin. Kyläläinen Heikki jolta ostan lampaille kaurat, on tuonut mulle monta heinäkuormaa ihan vaan hyvää hyvyyttään. Kysyin Heikiltä, että mitähän oon velkaa heinistä, vastaus oli "et mitään, mutta jos sukat tekisit mulle", sanoin etten siihen hätään ehdi, mutta joku päivä teen. Se oli kuulemma vitsi, mutta ei niin leikkiä etteikö toinen puoli totta vai kuinka se vanha sanonta kuuluu. No Heikki sai sukat ja oli just sopivat.

Kerrottakoon tässä nyt ekan kerran julkisesti, että oon tapaillut erästä miestä muutaman viikon. Mähän otin eron exästä ja yritettiin myydä tätä meidän yhteistä taloa vuoden päivät ja kun hyväksyttävää tarjousta ei tullut, niin sovittiin exän kanssa, että mä lunastan tän kodin itselleni. Viime vuoden elokuussa tehtiin ositus ja kumpikin pääsi jatkamaan omaa elämäänsä. Ollaan exän kanssa ihan kaverillisissa väleissä nyt kun ei tarvii olla saman katon alla ja hyvä niin, mitä sitä suotta vihaa pitämään jos voi olla sovussakin. Tiukat ajat on tietysti kun yksin makselee isoa lainaa, mutta tuleehan sitä ihminen toimeen vähän vähemmälläkin. Kahdesta en kuitenkaan luovu, Villa Laurilassa on päästävä käymään vähintään kerran vuodessa sekä Pukkilan puikkopäivät on toinen must-juttu. Kohtahan sinne jo taas pääsee :) Laurilassa kävin viime viikolla ja auton takakontissa matkasi kaksi suurta kassillista hahtuvaa ja lankaa, nam! Lomaraha on iloinen asia :)

Heikin sukat ovat väritykseltään erähenkiset kun tulivat metsästäjän käyttöön, koko 43.

Mun sukat on nää pienemmät, koko 36 ja A:n sukat on kokoa 45...hirveät viulunkotelot!

Lanka kaikissa sukissa se ällö 7 veikka, mutta raidat on sitä hyvää vanhaa 7 veikkaa ja eron kyllä huomasi neuloessakin! Huomattavasti pehmeämpi lanka ja miellyttävä neuloa. Onneks mulla on sitä vielä vähän jemmassa :)

Kyläilyä ja retkeilyä

Mä oon ollut varmaan tosi tuhma viimeisen vuoden aikana, kun niin harva muisti mun synttärit...edes oma veli ja äiti eivät muistaneet, mitä ei oo kyllä koskaan aiemmin tapahtunut. No, täytyy yrittää olla jatkossa kiltimpi ;) Sain kyllä pari ihanaa synttärikorttia, kiitos niistä Jaana ja Kaisa, mutta niitä en nyt kuvannut kun tätä postaamista on muutenkin riittämiin. Yleensähän kuvaan ainoastaan käsityöaiheiset lahjat, mutta tää setti oli pakko kuvata kun oli niin ihanan kesäinen! Hyvä ystäväni Vääksystä oli kyläilemässä just mun synttäriviikonloppuna ja sain kauniin tarjoilusetin. Kiitos Satu :) Oli tosi kiva viikonloppu :D

Sinikka kävi yhtenä päivänä kyläilemässä ja sain nämä ihkut korvikset synttärilahjaksi! Ovat peräisin Riihimäen Nappipuodista (muistinkohan nimen ihan oikein). Mukana oli myös söpö lammas. Kiitos Sinikka ja ihanaa kun pääsit tulemaan :)

Sitten kävin rakkaan ystävän kanssa retkeilemässä Nuuksiossa. Voi pojat miten siellä oli kaunista! Ennen oon käynyt siellä vaan sienestämässä ja ihan eri paikassa. Tänne täytyy päästä uudestaan. Tosin asteita oli +24, että vähän turhan lämmintä metsässä tarpomiseen...mutta en valita en. Eväinä meillä oli pizzapiiraat ja limsaa sekä tuoreita mansikoita, nam. Lopuksi käytiin vielä syömässä, että masu oli kyllä illalla hieman pinkeänä.

Pari sorsaa kävi siinä ihan lähellä tepastelemassa ja oli siellä muutama poikanenkin.

Punarinnankierros oli 2.4 km ja ihan riittävästi siinä kelissä. Jylhät maisemat ja vesi oli ihmeen kirkasta vaikka olikin tummaa. Kiitos ihanasta päivästä :)

Sitten olikin mun vuoro mennä Sinikan luo :) Siellä oli taas sellaset herkut että oksat pois! Menin klo 11 aikaan ja olin kotona seuraavana yönä klo 1:35...miten se aika siellä aina vierähtääkin niin salakavalasti! Äiti hoiti pehtoorin hommat täällä kotona, niin sain olla rauhassa ja nautiskella :) Ensin nautiskeltiin teetä, marenkia ja mansikoita, lurps!

Sitten vähän neulottiin ja nautittiin viikon ainoasta upeasta päivästä, ei ollut onneksi liian lämmin. Ja sitten taas syötiin...yllätys yllätys. Ei ihme etten laihdu! Mulla on tässä kesäpusero menossa, valmistuukohan se ennen talvea...! Sitten kaivettiin vielä taimia keskellä yötä! Niitä sitten seuraavana iltana istutettiin kotona. Kiitos Sinikka aivan mahtavasta päivästä :)